Suomalaiset ovat taitavia ajattelemaan omaa riittämättömyyttään. Elämän yllättävien käänteiden aiheuttamaa pahaa mieltä syrjäyttää lohduttaminen. Lohduttaminen on pahan mielen jakamista, joka lisää turvan tunnetta.
Lohduttaa.
Verbi. ”Yrittää parantaa toisen pahaa mieltä esimerkiksi halaamalla tai sanomalla jotain mukavaa.”
– Jokainen ihminen tarvitsee lohdutusta. Se on hyvin arkinen asia, sanoo Mirja Sinkkonen, psykologi ja psykoterapeutti sekä tietokirjailija.
Sinkkonen kirjoittaa parhaillaan kirjaa lohduttamisesta. Ajatus teoksen tarpeellisuudesta syntyi työn kautta.
– Teen psykoterapiatyössä pääasiassa pitkiä hoitoja. Niissä tulee vastaan sellainen asia, että ihminen on arkikielellä sanoen kuin pärekori: hän ottaa vastana tarjotun veden, mutta se vuotaa läpi. Ammattikielellä siis minän rakenne on hauras, eikä se pysty säilyttämään saatua tukea ja kannustusta. Ihminen on uudestaan ja uudestaan samojen kysymysten äärellä, tai hän on katkeroitunut, hyvin yksinäinen tai on ihmissuhdevaikeuksia, Sinkkonen kuvaa.
Viimeinen kimmoke teoksen syntyyn oli yllättäen suomalaisia hauskuuttanut Mielensäpahoittaja-kirja, joka päätyi myös elokuvaksi.
– Minusta se oli hyvä tapa havainnoida kieli poskessa ihmisen sisäistä maailmaa: mitkä kaikki asiat ärsyttävät ja loukkaavat, miten omat tekemiset tulkitaan toisten syyksi ja niin edelleen. Tuomas Kyrö kuvasi mainiosti ihmismielen sisältöä. Ajattelin, että tällaiselle voisi olla tietokirjapuolella tilausta. Voisin kuvata sitä, miten loukkaantunut ja herkkä ihminen toimii ja ajattelee.
