Niiskutatko keväällä – mutta niin vähän, ettet oikeastaan koe tarpeelliseksi hoitaa asiaa? Siitepölyallergian tai muun allergisen nuhan hoitamatta jättäminen kasvattaa riskiä sairastua astmaan. Jos tietää olevansa allerginen, lääkitys pitäisi aloittaa jo ennen oireiden ilmaantumista.
Siitepölykausi alkaa normaalisti maalis-huhtikuussa lepän kukinnalla ja jatkuu huhti-toukokuussa koivun aloittaessa kukintansa.
– Tänä vuonna siitepölykausi on alkanut Suomessa myöhässä. Herkimmät kuitenkin saivat oireita Suomeen tulleista kaukokulkeutumista jo viikkoja sitten, allergianeuvoja Johanna Värmälä sanoo.
Tästä keväästä ei luultavasti tule yhtä vaikeaa kuin viimevuotisesta.
– Silloin koivun siitepölyä oli niin paljon, että oireita saivat nekin, jotka eivät sellaisista olleet aikaisemmin kärsineet. Tiettävästi siitepölyä muodostuu erityisen paljon joka kolmas vuosi.
Vaarana astma
Noin 20 prosenttia suomalaisista on allergisia siitepölylle.
– Tavallisimpiin allergian aiheuttajiin kuuluvat koivu ja leppä. Niille reagoi noin 15 prosenttia väestöstä. Heinistä saa oireita kymmenisen prosenttia ja heinäkuun tienoilla kukintansa aloittavasta pujosta viitisen prosenttia ihmisistä, Värmälä sanoo.
– Siitepölyallergian oireet on helppo tunnistaa, koska ne ilmestyvät samaan aikaan, kun kasvit alkavat kukkia. Tyypillisesti nenä vuotaa ja kutisee, silmät kutiavat ja vuotavat ja ihminen aivastelee.
Astma sekä allergiset nuhat, joihin siitepölyallergiakin kuuluu, ovat yleistyneet Suomessa 1960-luvulta lähtien. Kaikkiaan allergista nuhaa sairastaa noin 30 prosenttia väestöstä.
– Ympärivuotista allergista nuhaa aiheuttavat esimerkiksi lemmikkieläimet. Siitepölyallergia taas on nimenomaan kausiluonteista.
– Allerginen nuha on vieläkin kovin alidiagnosoitu. Ihmiset eivät välttämättä huolestu niiskuttamisesta tai kiinnitä siihen tarpeeksi huomiota. Hyvin lieviä oireita on tapana vain seurata pitkään. Mutta jos allergisen nuhan annetaan jatkua hoitamatta, riski sairastua astmaan kasvaa. Siksi on oleellista, että oireita hoidetaan, Värmälä sanoo.
Varusta lääkekaappi ja koti
Siitepölyallergikon pitäisi aloittaa lääkitys jo ennen oireiden ilmaantumista eli viikkoa–kahta ennen allergiakautta.
– Mitä aikaisemmin, sitä parempi. Allergiaoireita hoidetaan yleensä ensin apteekista ilman reseptiä saatavilla antihistamiinitableteilla. Kun niitä otetaan kerran päivässä, oireet lievittyvät eivätkä kehity niin pahoiksi. Osa antihistamiinitableteista lievittää nenäoireiden lisäksi silmäoireita. Tarvittaessa silmäoireiden hoitoon kannattaa ostaa apteekista allergiaan tarkoitettuja silmätippoja.
– Allergisen nuhan hoitoon käytetään myös kortisonipohjaista nenäsuihketta, joka lievittää nenän limakalvoilla olevaa tulehdusta. Sen vaikutus alkaa hitaammin kuin antihistamiinitabletin, mutta se lievittää nenän tukkoisuutta paremmin. Kortisonipohjaista nenäsuihketta kannattaa ja täytyykin käyttää säännöllisesti: vaikutukset huomaa yleensä parissa viikossa aloittamisen jälkeen, Värmälä sanoo.
Värmälä kehottaa ottamaan käyttöön myös nenähuuhtelukannun.
– Se poistaa eritettä nenästä ja puhdistaa siten limakalvoja. Kannua voi käyttää useammankin kerran päivässä. On kuitenkin tärkeää muistaa, että kortisonipohjainen nenäsuihke laitetaan vasta kannun käyttämisen jälkeen – muuten tulee vahingossa huuhdelleeksi lääkkeen kannulla pois.
Kotiakin voi varustaa siitepölyaikaan.
– Kannattaa asettaa raitisilmaventtiileihin erikoisliikkeissä myytävää suodatinkangasta. Siitepölyhiukkaset tarttuvat siihen eivätkä näin ollen kulkeudu sisälle huoneilmaan, Värmälä sanoo.
Studio55.fi/Piia Simola
Kuvat: Colourbox.com, Lehtikuva
Siitepölyallergia piinaa monia
Allergisen nuhan tehokas hoito vähentää astmaan sairastumisen riskiä
Reijon uskomaton kokemus: Näillä keinoin allergia katosi, ei edes flunssaa yli 10 vuoteen!
Paljon allergioita jää Suomessa diagnosoimatta – Syynä lääkärien riitely
Lue allergialääkäri Erkka Valovirran vastaukset katsojien kysymyksiin