Siilien ruokkiminen talvella on haitallista, koska heränneiden siilien olisi parasta painua takaisin talviunille.
Siilit ovat haistaneet kevään, sillä Etelä-Suomen poikkeuksellisen lämmin ja lumeton tammikuu on sekoittanut siilien kalenterin.
– Siilit kyttäävät kevättä läpi talven. Ne heräävät noin kymmenen päivän välein tarkistamaan, joko olisi aika herätä. Siilien lämpötila, aistit ja tajunta virkoavat, siilejä tutkinut Helsingin yliopiston asiantuntija Heidi Kinnunen kertoo.
Lue myös: Lauha talvi on hankala monelle eläimelle – "Kuolleisuus voi nousta"
Koska etelässä lämpötilat ovat toistuvasti olleet plussan puolella ja vettäkin on satanut, ovat monet siilit tehneet väärän johtopäätöksen.
– Jos tuntuu ja näyttää keväältä, siilit voivat luulla, että on kevät. Vettä on myös satanut niin paljon, että siilien pesät ovat saattaneet kastua. Ei lätäkössä horrostaminen ole kivaa, Kinnunen toteaa.
Siili osaa palata talviunille
Väärään aikaan liikkeelle lähteminen on siilille virhe.
– Kuulostan nyt vähän julmalta, mutta talvella hortoilu voi olla hyvinkin tuhoisaa. Ravinnon määrä ei ole kasvamassa. Jos siili nyt lähtee liikkeelle, niin se helposti tuhlaa läskinsä, joiden avulla se tavallisesti selviäisi läpi talvihorroksen, Kinnunen harmittelee.
Siilit kärsivät talvella paitsi nälästä, niin myös luonnollisten piilopaikkojen puutteesta. Varikset ja harakat iskevät herkästi kiinni hoipertelevaan siiliin.
– Siili tosin osaa palata takaisin talvihorrokseen, jos se ei ole lähtenyt liian kauas kotipesästään, Kinnunen tietää.
Ruokinta purkaa horroksen
Kuivina kesinä usein suositellaan, että siileille olisi hyvä jättää vesikippoja suojaisiin paikkoihin, esimerkiksi pensaiden alle.
Kinnusen mukaan talvella heränneet siilit on kuitenkin parempi jättää ruokkimatta.
– Siilien ruokkiminen vain purkaa horrosta, Kinnunen huomauttaa.
Lue myös: Pekan, 61, piha on todellinen siiliparatiisi! Nälkäisten siilien sankari näkee läheltä, mitä kuuma kesä on tehnyt vipeltäjille
Siileille voi tosin yrittää tarjota pesäpaikkaa talveksi.
– Jos on vanerilaatikoita, joissa on pieni sisäänmenoaukko, niin siilin voi nostaa sellaisen viereen. Laatikon sisällä pitäisi olla jonkin verran heinää ja oksia. Siili ei välttämättä mene sinne, mutta sitä voi ainakin kokeilla, Kinnunen arvelee.
Laatikot voivat olla sikälikin kaivattuja, että ihmisten pihapiirien pienentyminen on vähentänyt siilien pesäpaikkoja.
– Postimerkin kokoisissa pihoissa ei ole komposteja. Pihojen aitaus on myös aika ajattelematonta. Alimman laudan poistaminen auttaisi jo paljon. Eivät naapurit sen alta kurki, mutta eläimet pääsisivät kulkemaan vapaammin, Kinnunen vinkkaa.