Antti Muurinen on kiistatta yksi kaikkien aikojen menestyneimpiä suomalaisia jalkapallovalmentajia. On ollut mielenkiintoista seurata jo vuosia eräänlaisena kuriositeettina, miten Muurisen sisältöosaamista futiskoutsina on pyritty arvioimaan hyvinkin kriittiseen sävyyn jalkapallojulkisuudessa.
Arvioista heikoimmat ovat perustuneet sellaiseen kapakkajournalismiin, jossa Muurisen valmentamilta pelaajilta on käyty jälkijättöisesti urkkimassa, että minkäs sortin valmentaja se Muurinen oikein onkaan. Edistyneemmät kritiikit on perustettu nykyaikaiseen tyyliin sille, miltä Muurisen valmentamien joukkueiden peli on näyttänyt.
Yhtä kaikki, kukaan ei voi viedä Muuriselta pois hänen voittamiaan mestaruuksia ynnä muuta menestystä päävalmentajana. Ne ovat ja pysyvät. Ja nyt Muurinen vieläpä nokittaa tavalla, joka ei jätä ketään kylmäksi. HJK ilmoitti, että se on palkannut kokeneen Muurisen juniorivalmennukseen. Muurinen työskentelee HJK:n 8–12-vuotiaiden kaupunginosajoukkueiden kanssa. Sopimus on kaksivuotinen.
Kaikki joukkuepallopelit huomioiden lastenvalmennus on se osa-alue, jossa Suomessa on rutkasti parannettavaa. Tai, oikeammin, koko suomalaisen urheilun perusta ei ole kunnossa lastenvalmennuksen osalta. Huippu-urheilun näkökulmasta siinä kohtaa annetaan ehkä eniten tasoitusta kilpaileville maille.
Yltyleensä lasten piirissä toimivien valmentajien status on Suomessa aivan liian matala. Keskeisin syy tähän on raha; on mahdotonta saada osaavia ammattilaisia työskentelemään ruohonjuuritasolle, kun siellä vallitsee yhäti sellainen talkooeetos. Monissa huippu-urheilun korkeakulttuurimaissa tilanne on toinen, niissä lasten- ja nuortenvalmentajat ovat yhteisön arvostettuja toimijoita.
On selvää, että jatkossa meidän pitää saada, jos nyt ei aivan Muurisen kaltaisia niin joka tapauksessa ammattitason ihmisiä lasten- ja nuortenvalmennuksen pariin. Sitä tulevaisuutta silmällä pitäen merkitsen tähän muistiin muutaman tärkeän huomion.