Latinalainen Amerikka on palaamassa näkyvästi Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaan. Kyse ei ole vain diktaattorin johtaman Venezuelan kohtalosta ja huumeveneiksi väitettyjen alusten tuhoamisesta miehistöineen, vaan myös kaivannaisista, kirjoittaa ulkomaantoimittaja Janne Hopsu.
Yhdysvaltain Kiina-mantran rinnalle on ilmestynyt vanha tuttu sanapari: Latinalainen Amerikka.
Siinä yhdistyvät geopolitiikka, kaivannaiset ja suurvallan perinteet.
Yhdysvallat haluaa hajauttaa tämänhetkistä korkeateknologiaan vaadittavien harvinaisten maametallien kriittistä riippuvuuttaan Kiinasta.
Tämä ei onnistu käden käänteessä, mutta apua löytyy kotikulmilta, Rio Grandesta etelään, alentavalta kuvaukseltaan Yhdysvaltain takapihalta.
Kaivannaiset, kaivannaiset, kaivannaiset
Esimerkiksi Boliviassa on maailman suurimmat litium-varat (naapuri Chilessä maailman toiseksi suurimmat).
Siellä juuri kaatui kaksi vuosikymmentä kestänyt – lyhyttä katkoa lukuun ottamatta – vasemmistolainen valta. Yhdysvaltalaisia firmoja varannot kutkuttavat. Paljon riippuu siitä, miten investointeja haluava keskustalainen presidentti Rodrigo Paz hoitaa nykyiset litium-sopimukset Kiinan ja Venäjän kanssa.
Argentiinan anarkokapitalistipresidentti Javier Milei on pampan ideologinen . Se passaa alkuperäiselle Trumpille, joka oli tukemassa Mileitä vaalivoittoon 20 miljardin dollarin valuutanvaihtosopimuksella.