Seurapiirirouva Marketta muutti erakoksi ikimetsään, koska hänen ekologisuutensa on ihmisille liikaa – ”Miten ihminen voi ylipäätään elää tässä yhteiskunnassa?”

– On se toki kiva, jos joku joskus käy. Jos Erkki Tuomioja yhtäkkiä ilmestyisi, varmaan lakaisisin polun hänen edestään. Muita en osaa tänne kuvitella, Horn pohtii.

Yksinäisyyden tunne saa hänet kiinni vain silloin, jos hän poikkeustapauksessa kulkee kaupasta bussilla lähemmäs Mörkökorven Luojankukkaroa. Bussissa ainoana matkustajana olo on pahimmillaan hylätty ja yksinäinen.

– Mökkini on kalustettu muistoilla, jokaisella tavaralla on niin kutsutusti sielu, tarina kerrottavanaan, jopa huussi ja varsinkin aitan kammari. Ne ovat osa minua ja on hienoa, että saan pitää ympärilläni sen energian, mikä niistä tulee.

Kun usko loppuu, toiminta alkaa

Neljäkymmentä vuotta sitten Horn vietti aivan erilaista elämää Luxemburgissa. Hän oli pankkiirin vaimo ja kolmen lapsen äiti. Horn kertoo Milla Peltosen kirjoittamassa Erakot-kirjassa, että edustusjuhlien emännöinti ja prameat puitteet olivat joka viikkoista huvia.

– Nyt jos ostosparatiisiin eksyn, tulen tyhjin käsin ulos. Tuskastun niihin kymmeniin eri merkkisiin muropaketteihin, styrox-pakkauksiin, monikertaisesti muovitettuihin juustoviipaleisiin.

Horn tietää, ettei ole puhdas pulmunen. Hänen mukaansa kulutusyhteiskuntaan täytyy mennä niin syvälle, että mitään ei jää kokematta. Silloin mieli ei enää palaa sinne, ja kun rauhan löytää, ei tarvitse enää krääsää ympärilleen.

– Sanotaan, että joka tuntee itsensä terveeksi ja onnelliseksi tässä yhteiskunnassa, on todella sairas. Yhteiskunta on niin sairas, Horn lausuu.

Hän uskoo rahan olevan suurin myrkky yhteiskunnassa, ja vain sota, luonnon tuho ja nyt korona voivat pysäyttää luonnon tuhon. Hornin mukaan ilmastosta huolissaan olevien tulisi lopettaa toivominen. Hän uskoo, että kun toivo loppuu, toiminta alkaa.

– Tee se, mihin sinä pystyt. Älä vaadi itseltäsi enempää. Äläkä ainakaan uhraudu. Sinun ei kannata elää siksi, että Suomen Nasdaq-indeksi nousee.

Nyt

Horn ei ole tällä hetkellä kotona ikimetsässä. Viime syksynä hän lähti tuttavansa luokse Ecuadoriin, tarkoituksenaan saada talven aikana valmiiksi uusi kirja ekologisesta elämästä sekä siistiä kotisivuja. Matkaan tuli myös mutkia, ja Horn päätti lähteä sammuttamaan Amazonin metsäpaloja eli kuorimaan perunoita ja sipuleita vapaaehtoisryhmille. Palot olivat perille päästessä jo sammuneet, ja nyt Horn on jumissa Kolumbiassa koronan takia.

Hän kaipaa kotiin.