Tulevat viikot ovat kriittisiä sen kannalta, kuuluuko kesällä korvanjuuresta erityisen paljon hyttysten ininää. Lammikoiden kuivahtaminen voi tietää verenimijöiden ennenaikaista kuolemaa.
Hyttysasiantuntijan mukaan paras lähtökohta suurelle hyttyskannalle on luminen talvi, jonka jäljiltä sulamisvettä piisaa reilusti. Sulamisvesi muodostaa lammikoita, joita hyttysen munat tarvitsevat kehittyäkseen. Päälle sopiva lämpötila ja kosteus, niin tuttu ininä täyttää ilman.
– Jos lämmintä riittää, ja vähän satelee silloin tällöin, niin homma on hallinnassa. Jos kylmenee, niin kuin nyt on luvannut, se munasta aikuiseksi kehittyminen tapahtuu pikkaisen hitaammin, sanoo hyönteistutkija Reima Leinonen Kainuun ELY-keskuksesta.
Vesi on kuitenkin se elementti, josta ei voi tinkiä. Hyttyskesään vaikuttaa suuresti se, miten lumet lopulta sulavat, ja miten hyvin munat pysyvät veden alla.
– Jos ei sada lainkaan, vaan on tuulista, aurinkoista ja lämmintä, niin äkkiähän ne lammikot kuivaavat. Jos munat pysyvät veden alla, silloin hyttysiä tulee reilusti. Se on täysin kiinni säistä, seuraavat kaksi viikkoa ovat ratkaisevia.
Leinosen mukaan Etelä-Suomessa ensimmäiset kesähyttysistä alkavat jo kuoriutua. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä enemmän kehitys on alkutekijöissään, sillä lunta on vielä paikoin reilustikin jäljellä.
Viime kesän kuivuus haastoi hyttysiä
Viime kesänä hyttystilanne vaihteli voimakkaasti eri puolella maata.
– Pienillä siirroilla saattoi toisessa paikassa olla todella paljon hyttysiä, ja toisessa ei juuri lainkaan. Se johtui siitä, että osa paikoista kuivui todella nopeasti ja osa säilyi. Varjoisissa paikoissa oli reilummasti hyttysiä.
Joillain alueilla hyttysiä oli todella vähän, mutta esimerkiksi pohjoisessa oli Leinosen mukaan hyttysten osalta niin sanotusti normaali kesä. Pohjoisessa on yleisimmille hyttyslajeille myös suotuisampi biotooppi, eli eliöiden elinympäristö.
– Toki pitää muistaa, että vuodet eivät ole veljeksiä. Kaikilla hyttysillä on luontainen kannanvaihtelu. Tietyin vuosivälein niitä on runsaammin ja tietyin vähemmän, hän kertoo.
"Piikki ojossa suoraan lihaan"
Eri hyttyslajeja esiintyy Suomessa tutkijan mukaan noin neljäkymmentä.
– Niistä sitten meitä rassaa kaikista eniten puolisenkymmentä lajia. Korpihyttynen, taigahyttynen ja metsähyttynen ovat varmaan ne kolme yleisintä, hyttysasiantuntija kertoo.
Nyt jo paikoitellen lennossa olevat aikuistalvehtijat, kuten kirsi- ja horkkahyttyset, ovat Leinosen mukaan hieman arempia ja otteiltaan rauhallisempia.
– Myöhemmin tulevista hyttysistä ininä jo kertoo, että tullaan piikki ojossa suoraan lihaan. Siinä ei kysellä. Keväällä ja syksyllä myöhään lentävät otukset mietiskelevät, mitä pitikään tehdä. Aremmat tekevät sen aika usein nukkuessamme, koska ne eivät inise niin kovasti.
On tulevana kesänä hyttysiä sitten enemmän tai vähemmän, ainakaan yksi asia ei muutu.
– Se on varmaa, että niitä on. Ja hyvä niin, koska ravintopyramidissa linnut tykkäävät syödä paljon hyönteisiä. Hyttyset ovat niistä yksi tärkeimpiä, Leinonen sanoo.