Näin hallitus kertoi kehysriihiratkaisusta: Tavoitteena 80 000 lisätyöllistä, lisää lapsia ja korotus kotitalousvähennykseen – "koulutuksesta ei leikata"

Hallitus on saanut päätökseen puoliväliriihen ja kehysriihen – Marin: Leikkauksia ei kohdenneta muun muassa koulutukseen tai sosiaali- ja terveyspalveluihin 3:30
Pääministeri kehysriihen tuloksista: Leikkauksia ei kohdenneta muun muassa koulutukseen tai sosiaali- ja terveyspalveluihin

Kehysriihen ratkaisuista tiedotetaan vielä torstai-iltana hallituksen kärkiviisikon sekä valtiovarainministerin voimin.

MTV Uutiset Live seuraa suorassa lähetyksessä kello 20.15 alkavaa tiedotustilaisuutta, jossa paikalla ovat pääministeri Sanna Marin, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson, sisäministeriMaria Ohisalo, opetusministeri Jussi Saramo sekä valtiovarainministeri Matti Vanhanen.

Voit seurata lähetyksen käänteitä tässä artikkelissa.

Katso: Opetusministeri Saramo: Olemme päättäneet isommasta määrästä työllisyystoimia kuin edellinen hallitus

Opetusministeri Saramo: Olemme päättäneet isommasta määrästä työllisyystoimia kuin edellinen hallitus 3:40

21.20: Vanhanen päätti infon muistuttamalla, että suomalaiset on myös saatava hyväksymään työperäisen maahanmuuton tarpeellisuus.

21.15: Valtiontalouden alijäämä tulisi olemaan yli 7 miljardia vuonna 2022 ja 2023 lähes 9 miljardia. Laitetaanko velalle todella jarrua? Vanhanen: Pandemiakriisin aiheuttama häntä on pitkä. Syksyllä arvioitiin, että velkasuhde kasvaa 10 vuotta. Lamassa ja finanssikriisissä näin kävi, kunnes päästiin tasapainoon. Vuonna 2023 alijäämä hieman nousee, siihen liittyy soteuudistus. Kun soten menot siirtyvät valtioille ja valtio maksaa ne hyvinvointialueille, tämä tuo poikkeaman menojen ja verotulojen välille. Siellä on yli toista miljardia euroa tätä väliaikaista poikkeamaa. Se selittää tuon noin 8 miljardin euron alijäämän vuonna 2023.

21.14: Millainen oli presidentti Niinistön osuus neuvottelujumin ratkaisussa? Marinilla ei ole tietoa, että presidentillä olisi ollut osuutta. Saarikko voi vahvistaa tämän. Hallitus vastaa itse ratkaisuistaan.

21.13: Vuoteen 2023 mennessä Vanhanen ei pysty tarkkaan vastaamaan kuntien valtionosuuksista, mutta mitään erityisiä poikkeuksia ei ole tehty.

21.11: Saarikolta kysytään hallituksen tavoitteesta saada suomalaiset tekemään lisää lapsia. 

- Taustalla on hyvä huoltosuhde ja väestöpolitiikka. Keskeiset kulmakivet, niitä on kolme: lapsi- ja perhemyönteinen päätöksenteko. Laskusuuntainen syntyvyys, joka nyt on pysähtynyt, voisi kääntyä toiseen suuntaan. Toinen on työperäinen maahanmuutto, houkuttelevuutta on parannettava, ja lisäksi on huolehdittava paremmin ikäihmisistämme.

21.10: Vanhanen: Mitään päätöksiä, jotka täällä oli tehtävä, ei siirretty suoraan syksyn budjettiriiheen. Siitä lähdemme, että syksyn riihi olisi tätä kevyempi, Marin vastaa.

Tilaisuudessa siirrytään median kysymyksiin:

21.08: Verojen osalta on tarkoitus tehdä päätöksiä syksyn budjettiriihessä, selvitystyö on vielä kesken osittain, Marin jatkaa. Hallinnonalojen sopeutukset ovat tässä riihessä, ne eivät koske sosiaali- ja terveysalaa eikä kulttuurialaa.

Nämä leikkaukset tehdään muodollisesti syksyn 2022 riihessä, mutta ne on nyt jo muodollisesti päätetty, Vanhanen täydentää Marinin vastausta.

21.07: Suomi voi jatkossakin olla yksi pohjoismaista näillä päätöksillä.

21.06: Etätyö antaa paljon mahdollisuuksia säästää kustannuksissa, Vanhanen tiivistää.

21.04: Työllisyyspäätöksemme tuottavat noin miljardin euron hyvän julkiselle taloudelle, Vanhanen summaa. Nyt on syytä investoida, Vanhanen kannustaa.

21.01: Meidän on kaksinkertaistettava kasvupotentiaalimme yhden prosentin tasolta. Tarvitaan työllisyystoimia, että työvoimaa on olemassa investoinneille, Vanhanen jatkaa. Soten pitää tuoda myös kustannusvaikuttavuutta.

20.59: Suomen kasvu ei ole niin muualla, Vanhanen kertoo. Myöskään romahdus ei ollut viime vuonna niin iso. Nyt on alkamassa selvä nousukausi, ellei koronassa tule yllätyksiä. Olemme pärjänneet kohtuullisen hyvin. Viime vuonna arvioimme kestävyysvajeeksi 10 miljardia, nyt se on selvästi pienempi, Vanhanen jatkaa.

20.58: Sovittu työllisyyskokonaisuus sisältää jo hyväksytyn listan työllisyyden ministeriryhmän valmistelun mukaisista toimista. Niiden tavoitteena on saada 42  000–52  000 uutta työllistä. Useita työllisyystoimia kymmenillä tuhansilla, niihin satsataan myös. Työllisyysasteelle tämä tietää 1,5 prosentin nousua.

Lisäksi riihessä päätettiin, että hallituskauden loppuun mennessä on määrä tehdä päätöksiä työllisyystoimista, jotka vahvistavat julkista taloutta lisää 110 miljoonalla eurolla.

20.56: Marin: Siitä lähdemme, että syksyn budjettiriihi on kevyempi kuin tämä riihi. 

–  Sopeutuksissa huomioidaan koronakriisin vaikutukset, eivätkä ne kohdistu esimerkiksi koulutukseen, opintososiaalisiin etuuksiin tai sote-palveluihin, Marin sanoi.

Menosopeutuksista osa olisi veronkorotuksia, jotka vahvistavat julkista taloutta 100–150 miljoonalla eurolla.

20.55: Vanhanen: Kaiken kaikkiaan pitkälti yli 40  000:een yltävän työllisyyspäätöksen merkitys talouteen tulee olemaan noin 560 miljoonaa euroa positiivinen.

20.53: Vanhanen: Kehysriiheen tehtiin väliaikaiset 1,4 miljardin ylitykset, mutta ministeriöiden toimialoilta leikattiin pysyvästi 370 miljoonaa. Näin vuonna 2024 ja eteenpäin menot ovat alhaisemmat kuin ministeriön aikaisemmassa esityksessä. Seuraavan hallituksen menoperintöä ei näin lisätä. Seuraava hallitus ei joudu paikkaamaan menotasoja.

20.52: Valtiovarainministeri Vanhanen: Tätä kehysriihtä käytiin erittäin haastavassa tilanteessa.

20.50: Koronakriisi on vaikuttanut myös ihmisten taloudelliseen tilanteeseen. Hallitus parantaa velkajärjestelyyn pääsyä. Maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikoja lyhennetään, yrityssaataviin asennetaan enimmäismäärät, pienituloisten ulosottovelallisten asemaa parannetaan.

20.49: Yksinyrittäjien asemaan parannuksia vakuutusasioihin. Hallitus lisää kannustimia työn perässä muuttamiseen ja pyrkii helpottamaan vuorotyöläisten perheellisten arkea.

20.47: Kotitalousvähennystä korotetaan 2250 eurosta 3500 euroon. Käyntiin selvitys, joka tekisi kotitalousvähennyksestä kannattavampaa.

20.46: Tärkein voimavara Suomessa ovat ihmiset, oikeusministeri Henriksson aloittaa. Meidän tulee uskoa itseemme. Tässä taloudellisessa tilanteessa on tärkeää huolehtia kilpailukyvystä ja tulevaisuudenuskosta. Kokonaisuus on iso: Hallitus on sopinut hallituskaudet ylittävästä uudistuvan teollisuuden strategiasta, keskeisimmät teemat ovat teollisuuden investoinnit sekä kustannuskilpailukyvyn turvaaminen.

20.44: Tämä päätös antaa erinomaiset päätökset nousta koronakriisistä, Saramo tiivistää.

20.42: Saramo: Vanhassa maailmassa töitä saattoi saada peruskoulupohjalta, nykyään se ei ole mahdollista, siksi monipuolista koulutusta on kyettävä tarjoamaan ammatillisista akateemisiin.

20.40: Saramo: Olemme kyenneet päättämään edellistä hallitusta enemmän lisätyöllisistä jo tässä vaiheessa, ja olemme tehneet sen oikeudenmukaisesti.

20.36: Ministeri Saramo: Neuvottelut venyivät melkoiseksi urakaksi, työ on vielä edessä. Koronakriisi jatkuu, suomalaiset tarvitsevat hallituksen, joka paiskii viikosta toiseen töitä sen eteen, että kriisin vaikutukset hyvinvointiin, terveyteen ja koko yhteiskuntaan jäävät niin pieniksi kuin mahdollista. Oppimisvajeiden paikkaamiseksi tehdään lisätalousarvio.

Meillä ei ollut sellaista vaihtoehtoa, että lasten ja nuorten osaamiseen jätettäisiin aukkoja. Vahvistamme nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluja. Jos kunnat tai valtio leikkaisivat perusrahoituksesta, teot näyttäisivät hölmöläisten teoilta. Olen iloinen, että terveys- ja koulutuspalvelut päätettiin jättää leikkausten ulkopuolelle. Tämä antaa mahdollisuuden kehittää pitkäjänteisesti.

20.34: Ministeri Ohisalo: Tämä hallitus torjuu ilmastokriisiä, pysäyttää monimuotoisuuskatoa ja antaa kunnianpalautuksen koulutukselle. Jokainen suomalainen on osallinen. Jokaisen suomalaisen on tunnettava itsensä osalliseksi. Puolet päästövähennyksiä koskevista päätöksistä on yhä tekemättä.

Ilmastonmuutosta torjuttaerssa on pidettävä huoli siitä, että muutos on ihan kaikille reilu. Turvetuottajille on nyt taattu oikeudenmukainen siirtymä. Hallitus jatkaa tavoitetta kohti hiilineutraaliutta vuonna 2035.

20.33: Turvetuottajille 70 miljoonan euron lisätuki, Saarikko vahvistaa.

20.31: Väestöpolitiikka otetaan Suomen asialistalle, Saarikko jatkaa. Suomeen on synnyttävä lisää lapsia. Tähän tavoitteeseen liittyy työperäisen maahanmuuton kasvattamista

20.29: Saarikko: Otamme ensimmäiset askeleet kohti Viron veromallia, aloittamalla yhteisöverokantojen eriyttämisestä.

20.28: Saarikko: Sähköistämisen tuella vahvistetaan suomalaisen teollisuuden uudistumista.

20.27: Suomalaista työtä pelastetaan, velalle painetaan jarrua, tiivistää Saarikko tavoitteet. Yrittäjille tärkeille tuplapoistoille tulee jatkoa, koneiden ja laitteiden kaksoispoistooikeutta jatketaan vuosille 2024 ja 2025.

20.25: Tavoitteena on 80 000 lisätyöllistä, vuosikymmenen puoliväliin mennessä työllisyysaste 75 prosenttia ja velkasuhde tasapainossa.

20.24: Marin: Leikkauksia ei kohdenneta muun muassa koulutukseen tai sosiaali- ja terveyspalveluihin.

20.21: Pääministeri Marin: Hallitus on juuri saanut päätökseen puoliväliriihen ja kehysriihen, julkisen talouden päätöksistä vuoteen 2025. Päätöksillä tavoitellaan kasvun vahvistamista, hiilineutraalia yhteiskuntaa. Kaikki on pidettävä mukana toipuessa koronakriisistä. Hallitus on päättänyt korottaa hallituskauden kehystä 1,4 miljardilla (2022 900 miljoonalla ja 2023 500 miljoonalla). Tämän seurauksena muita kehysmenoja alennetaan pysyvästi 370 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 alkaen.

20.14: Hihat on kääritty, päätökset on tehty, ministereitä odotetaan.

Riihi päättyy virallisesti perjantaina, mutta valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) kertoi kyselytunnilla, että riihen sisällöstä kerrotaan jo tänään. Kehysriihi on kestänyt jo yhdeksän päivää kahden päivän sijaan.

Yhtenä suurimmista kipupisteistä olivat päästöt, sillä keskusta vastusti liian nopeita turveleikkauksia. Keskustalle tehtiin myönnytyksiä, mutta samalla sitouduttiin leikkaamaan päästöjä muualta.

Katso tästä, mitä ministerit sanoivat saapuessaan Säätytalolle:

Joko vihdoin? Kehysriihessä edessä ratkaisujen ilta – ministerit saapuivat Säätytalolle luottavaisin mielin 8:38

17.49: Pääministeri Sanna Marin (sd.) ei tällä kertaa saapunut median kuultavaksi. MTV Uutiset Live päättää seurannan toistaiseksi, mutta riihen käänteitä seurataan tässä artikkelissa illan ajan.

17.47: Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.): Tämä on pitkälle taputeltu jo, hyvillä mielin ollaan. Palautetta on tullut molemmilta puolilta keskustan kenttää, pettyneitäkin tulee olemaan. Kokonaisuus ratkaisee, tällä mennään.

17.40: Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko: Tarkoituksena on lähituntien aikana viimeistellä tulevien vuosien talouspäätökset ja tämä kokonaisuus. Siellä on hyviä kasvua vahvistavia toimia. Sopu ei ole täydellinen, mutta sen kanssa voidaan elää.

– Isot linjat saatiin sovittua jo eilisaamuna. Veroihin ja menoihin liittyviä asioita on käyty vielä läpi.

Saarikko kertoo palaavansa myöhemmin mahdollisiin puoliväliriihen jälkeen tulossa oleviin ministerivaihtoihin. Kulttuuriministeri Saarikkoa on kaavailtu puheenjohtajan tehtävän painoarvonsa takia valtiovarainministeriksi Matti Vanhasen tilalle.

Vääntö kehysriihestä lähestyy loppuaan – Saarikko:"Sopu ei ollut täydellinen, mutta sen kanssa voi elää" 1:09

17.36: Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) ei usko, ettei ratkaisussa tule menemään mahdottoman kauan. Hän saapui Säätytalolle Sosiaalisesti kestävä Suomi -kangaskassia kantaen.

17.34: Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) saapui paikalle tyytyväisenä, ja uskoo, että Suomi lähtee riihen jälkeen koronakriisistä jälleenrakennuksen aikaan.

17.32: Ministerit saapuvat Säätytalolle suoraan eduskunnan kyselytunnilta opposition grillistä. Säätytalolla päivystävä MTV Uutisten politiikan toimittaja Alec Neihum muistuttaakin, että kaikki ministerit eivät välttämättä saavu paikalle pääovista. Riihen iltasession oli määrä alkaa tasan kello 17.30.

17.30: Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari arvelee, että neuvotteluissa voi mennä myöhään. – Pakko jaksaa, palataan.

17.26:  Kyllä minä toivon että (ratkaisu) tulee, se riippuu paljon tekniikastakin ja virkamiehistä, ovatko paperit kunnossa, kommentoi oikeusministeri, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson tilannetta Säätytalolle saapuessaan.

17.16: Vasemmistoliiton Jussi Saramon mukaan kehysriihi on hyvässä tasapainossa. Koronan tekemiä aukkoja ollaan paikkaamassa lisäbudjeteilla myös tänä vuonna. Mahdollisten sopeutusten ei pidä haitata ihmisten arkea tai peruspalveluita, opetusministeri linjasi. Aiemmin Säätytalolle saapuneen vihreiden puheenjohtajan, sisäministeri Maria Ohisalon mukaan paketti pyritään saamaan valmiiksi tänään.

17.14: Valtiovarainministeri Matti Vanhanen pahoitteli unohtaneensa maskin autoon. Käsittelyssä on nyt kymmeniä sivuja kehysriiheen tehtyjä kirjauksia. Nyt mukana ovat ensimmäisen kerran kaikki ministerit. Jos päätökset syntyvät, niistä kerrotaan jo tänään, Vanhanen kertoi.

- Kun päätökset saadaan aikaan, kerron kyllä perusteellisesti vastaukset kaikkiin ennakko- ja epäluuloihin, Vanhanen kertoo.

Vanhanen ei vielä ole ajatellut, onko hän vielä valtiovarainministerinä mukana syksyn budjettiriihessä.

Lue myös:

    Uusimmat