Seppo Hovi on esiintynyt julkisuudessa nuoresta pojasta asti. Vuosiin on mahtunut niin haasteita, huippuhetkiä kuin vääriä valintojakin. Studio55.fi pyysi Hovia nimeämään merkittäviä hetkiä elämän varrelta.
Elämäni paras päätös…
… koskee ammatinvalintaa. Pyysin 9-vuotiaana päästä pianotunneille. Minulle tarjottiin viulua, isäni toista soitinta, mutta halusin pianon. Siitä lähti homma, joka on taustoittanut kaikkea tekemistäni.
Piano on kokonaisvaltainen soitin, jolla pystyy yksinkin tekemään aika paljon. Kun rinnalle tuli vielä hanuri, muodostui paketti, joka on ollut minulle hirveästi hyödyksi. Niiden avulla on ollut mahdollista rakentaa ohjelma melko pienellä ryhmällä tai joskus yksinkin. Se on sopinut minulle hyvin.
Elämäni suurin haaste…
… on koko MTV3:n Seppo Hovin seurassa -tuotanto, joka jatkui toistakymmentä vuotta. Kyseessä on elämäni päätyö, jos näin voi sanoa.
MTV3 antoi resurssit, jotka piti täyttää. Ohjelman tekeminen oli tavattoman iso paketti ja vastuu; suuri haaste, josta olen ikuisesti kiitollinen. Suurin haaste sarjan sisässä oli kolmiosainen Laulu Suomen soi.
Elämäni tähtihetki...
… on jaettava kahteen. Molemmat liittyvät työhön. Vuoden 1982 joulun alla ryhmä Helsingin kaupunginorkesterin jousisoittajia tuli eräässä tilaisuudessa luokseni ja pyysi minua johtamaan heidän vappumatineansa 1983.
Kapellimestariksi tällaiseen hommaan! Asia pyöri päivittäin mielessäni noin kymmenen kertaa aina siihen vappupäivään asti.
Toinen tähtihetki tulee tiettyjen palkitsemisien myötä. Tammikuussa 1998 sain Koura-palkinnon Suomen laulu soi -sarjan johdosta. Samana iltana BumtsiBum sai kaksi Venlaa. Kaikki nämä samana päivänä. Tunsin, että jotain tässä on tehty oikein.
Elämäni tapahtuma, jota en unohda…
… on se, kun kuulin ensimmäisen lapsenlapsen rääkäisyn kännykästä 20 minuuttia syntymän jälkeen. Oli vuosi 2005. Me valvoimme yöllä odottaen puhelua, joka tuli lopulta joskus kahden maissa.
Kaksi myöhempää rääkäisyä olivat ihan yhtä odotettuja. Ensimmäinen oli silti se sokeeraavin. Varsinkin, kun sitä taustoitti isän ääni, joka kertoi, että kaikki meni hyvin.
Elämäni hienoin musiikillinen saavutus…
… on neljä cd:tä Jaakko Ryhäsen kanssa. Tänä aikana yhteistyöstämme muotoutui viidenkymmenen sävelmän perusohjelmisto. Sitä olemme toteuttaneet kymmenissä, ellei sadoissa konserteissa eri kokoonpanoilla ja paljon kaksistaankin.
Olen ylipäätään saanut tehdä urallani mieluisia asioita ison joukon suomalaisia huippumuusikoita kanssa. Siitä saa olla kiitollinen.
Elämäni suurin moka…
… jakautuu moniin virheisiin. Mitä kauemmas mennään, sitä enemmän niitä on. Nuoruusvuosina oli oikein mokausten ketjuja.
Mikään ei ole ehkä johtanut niin pysyvään haittaan kuin se, että valitsin aikoinaan lukiossa matikkalinjan. Se oli virhearvio, sillä en ole tarvinnut sittemmin lukion pitkästä matematiikasta mitään. Mutta silloin kaikki pojat menivät matikkalinjalle.
Matikan sijaan olisi ehdottomasti pitänyt satsata kieliin. Tänä päivänä ei riitä, että puhuu vain englantia. Ainakin on osattava lausua muita kieliä.
Elämäni vaikuttavin henkilö…
… on (jos omaiset lasketaan pois) kapellimestari-trumpetisti Ossi Runne, merkittävä sekä työuran suhteen että ystävänä. Hän esitteli ja lanseerasi minut aikoinaan Yleisradiolle, ja siitä alkoi tv-työni. Ossi otti minut myös mukaan suuriin orkestereihin, löi suunnilleen tahtipuikon käteen ja sanoi, että siitä se lähtee.
Ossi on siitäkin läheinen ihminen, että hän on musisoinut sekä isäni, minun että molempien poikieni kanssa. Muistan Ossin niin pienestä kuin edes muistan ketään. Hän on mies, josta kukaan ei ole sanonut pahaa minun korvieni kuullen.
Studio55/Jenni Kokkonen
Seppo Hovi: Tenavatähti oli moraalisesti korkeatasoinen kilpailu
13-vuotias Seppo Hovi työn touhussa − katso hauskat vanhat kuvat!