Selvitys: Suomessa toimii noin sata rikollisjärjestöä – suuri osa jää piiloon

Rikollisryhmien määrä on kasvanut voimakkaasti 20 viime vuoden aikana.

Valtaosa tunnetuista toimijoista on rikollisia moottoripyöräjengejä, niiden paikallisosastoja ja tukiryhmiä.

Selvityksen mukaan edelliset muodostavat kuitenkin vain pienen osan vakavasta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta. Suomessa toimii myös useita monimutkaisia verkostoja ja projektimaisia ryhmittymiä, jotka eivät käytä näkyviä tunnuksia.

– Järjestäytyneen rikollisuuden markkinat Suomessa koostuvat suurelta osin huumausaineiden kaupasta, ihmiskaupasta ja erilaisista petoksista. Tämän lisäksi Suomessa on paljastunut yhä enemmän elintarvikeketjun rikollisuutta ja erilaisia ympäristörikoksia, sanovat selvityksen tehneet tutkijat Pirjo Jukarainen, Marko Juutinen ja Kari Laitinen tiedotteessa.

Tutkijoiden mukaan Suomessa on toistaiseksi havaittu vain viitteitä mafia- ja klaanityyppisistä ryhmistä ja verkostoista, joissa jäsenyys perustuu yleensä sukulaisuussuhteisiin.

– Järjestäytyneen rikollisuuden markkinat Suomessa koostuvat suurelta osin huumausaineiden kaupasta, ihmiskaupasta ja erilaisista petoksista. Tämän lisäksi Suomessa on paljastunut yhä enemmän elintarvikeketjun rikollisuutta ja erilaisia ympäristörikoksia, tutkijat sanovat.

Uusia rikollisryhmiä voi syntyä Ukrainan sodan myötä

Suuri osa järjestäytyneestä rikollisuudesta Suomessa jää paljastumatta. Tutkijat sanovat, että järjestäytyneen rikollisuuden vastainen työ ei ole Suomessa vielä riittävän monialaista ja tietoon perustuvaa.

– Lainsäädäntöä tulisikin kehittää siten, että se tukee viranomaisten oma-aloitteista tietojen vaihtoa ja rekisteritietojen yhdistämistä analyysiä varten, he esittävät.

Tutkijat varoittavat, että Ukrainan sodan myötä Suomeen saattaa syntyä uusia rikollisryhmiä ja lisäksi sotatarvikkeita, kuten aseita, voi päätyä rikolliseen käyttöön.

– Tulevaisuuden uhkakuvat liittyvät erityisesti ihmiskauppaan, ihmissalakuljetukseen ja laittoman maahantulon järjestämiseen sekä pakolaisten – erityisesti naisten ja Suomeen yksin tulleiden lasten – hyväksikäyttöön, selvityksessä todetaan.

Lue myös: Katujengiin liittyminen on usein hätähuuto isommasta ongelmasta –  ilmiö ei ratkea kauhistelulla tai helpoilla ratkaisuilla

Lue myös: Korkein oikeus ei ota käsittelyyn Cannonballin lakkauttamista

Lue myös: Rikostoimittajat: Kokaiinia liikkuu nyt ehkä enemmän kuin koskaan – ei enää vain harvojen ja valittujen huume

Lue myös: Kiristäjien uhkailema Puotilan ampuja anoi kerta toisensa jälkeen ystäviään tueksi, mutta jäi yksin – "Sanoin että stop, en halua kuulla asiasta"

Juttua on päivitetty lisätiedoilla 10.5. klo 12.03.