Poliisin määrärahat eivät riitä, koska tila- ja ICT-kulut ovat viime vuosina kasvaneet merkittävästi ennakoitua nopeammin. Ongelmia on myös toiminnan pitkäjänteisessä suunnittelussa ja siinä, että tähän mennessä rahoitusta on tarkasteltu lähinnä poliisien lukumäärän kautta. Tämä käy ilmi tuoreesta poliisin rahankäyttöä ruotivasta selvityksestä.
Sisäministeriön ja valtiovarainministeriön tilaama ulkopuolinen selvitys poliisin rahojen käytöstä ja riittävyydestä on valmistunut. Selvitys tilattiin, sillä poliisin määrärahat eivät ole viime vuosina riittäneet, vaikka viime vuosina poliisille on myönnetty valtion budjetissa vuosi vuodelta enemmän rahaa.
Poliisin rahojen käyttöä ruotineen kolmikon, maaneuvos Timo Kietäväisen, professori Lasse Oulasvirran ja professori Roope Uusitalon mukaan poliisin menojen kasvu johtuu ennen kaikkea ICT-menojen ja tilakustannusten kasvusta.
Poliisin suurin menoerä, eli henkilökustannukset, on kasvanut hitaammin ja selvityksen mukaan seuraa tarkkaan poliisin henkilöstömäärän muutoksia.
Poliisin henkilöstömäärässä tapahtuneet muutokset eivät puolestaan ole juurikaan vaikuttaneet poliisin hälytystoiminnan toimintavalmiusaikoihin.
Puutteellisen rahoituksen takia on sen sijaan jouduttu nipistämään rikostorjunnasta.
Tätä on viime vuosina ruodittu julkisuudessa, sillä tiettyjen rikosten tutkinta-ajat ovat venyneet pitkiksi ja yksittäisten tutkinnanjohtajien pöydille on kasaantunut suuri määrä selvitettäviä juttuja.
Selvityksen mukaan henkilöstökulut ovatkin pitkälti ainoa meno, josta poliisi pystyy joustamaan. Esimerkiksi tilakuluihin poliisilla on vähemmän suoria mahdollisuuksia vaikuttaa. Poliisi on joutunut kattamaan kasvavia kuluja poliisien määrän ylläpitämiseksi myönnetyillä rahoilla.
Selvityksen mukaan poliisin toimitilamenot ovat kasvaneet vuoden 2010 jälkeen kolmanneksella. Tästä huolimatta myös investointivelka on kasvanut, eikä kunnossapidosta ole kyetty huolehtimaan riittävästi. Muun muassa poliisilaitosten sisäilmaongelmat ovat pahentuneet.
ICT-kulut puolestaan ovat kasvaneet samalla aikavälillä jopa 89 prosenttia.
Miksi ICT- ja tilakustannusten nousuun ei sitten ole osattu varautua? Tähän vastasi maaneuvos Timo Kietäväinen selvityksen julkistamisen yhteydessä pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Kietäväinen summasi, että poliisin tila-, ICT- ja ajoneuvoasioita ei ole suunniteltu tarpeeksi pitkäjänteisesti.
Pitkäjänteisen kehittämiskyvyn puute on selvityksen mukaan aiheuttanut ongelmia kustannustehokkuudessa.
Selvityksessä on kiinnitetty huomiota lisäksi siihen, että poliisin toimintaa ohjaavan lainsäädännön muutokset ovat monesti olleet nopeasti valmisteltuja, eikä niiden vaikutuksia poliisin toimintaan ole arvioitu kunnolla etukäteen – eikä jälkeen päinkään.
– Selvityksen aikana on tullut ilmi, että poliisitoimen rahoitustarpeen etukäteiseen ennakointiin liittyy ongelmia; samoin ongelmia liittyy siihen, että poliisitoiminnasta puuttuu systemaattinen erilaisten lakiuudistusten ja lakimuutosten aiheuttamien kustannusten jälkiseuranta, selvityksessä selostetaan.
Valtion tulo- ja menoarvioissa myös ohjataan poliisin toimintaa useilla tulostavoitteilla, joista osaan poliisi ei pysty itse suoraan vaikuttamaan.
Selvityksessä mainitaan kipukohdista muun muassa myös, että poliisissa henkilötyövuodet on kiinnitetty kokonaishenkilömäärän sijasta poliisihenkilötyövuosiin. Tämä tarkoittaa, että joihinkin tehtäviin joudutaan palkkaamaan poliiseja, vaikka työntekijä olisi helpompi löytää siviileistä.
– Jako poliisihenkilötyövuosiin ja siviilihenkilötyövuosiin on osin keinotekoinen. Poliisissa on tehtäviä, joihin siviilikoulutus ja -tausta antaa paremmat edellytykset ja joissa ei tarvita poliisivaltuuksia, selvityksessä sanotaan.
Selvityksessä annettiin neljä keskeistä ehdotusta tilanteen helpottamiseksi.
Ensimmäinen ehdotus on jakaa poliisin rahoitus selkeämmin neljään eri osaan: henkilöstökuluihin, tilakustannuksiin, ICT-kuluihin sekä ajoneuvoihin ja muihin hankintoihin. Jako hoidettaisiin poliisin toimintamenomomentin selvitysosaan sisällytettävällä käyttösuunnitelmalla.
Näin määrärahojen virtaa olisi helpompi seurata ja osoittaa sinne, missä rahaa tarvitaan.
Tällä hetkellä poliisin rahoitusta ohjataan selvityksen mukaan lähinnä poliisihenkilöiden lukumäärän perusteella, ja esimerkiksi tilakustannusten kasvu on jäänyt vähemmälle huomiolle, vaikka kustannukset ovat kasvaneet voimakkaasti ja kasvupaineita on edelleen.
Yhteistyöryhmä
Poliisin rahoituksen lyhytjänteisyyteen puolestaan haettaisiin helpotusta perustamalla työryhmä poliisin talousasioita suunnittelemaan.
Selvityksen mukaan poliisin eri toimintoja on tähän mennessä saatettu kehittää jopa alle vuoden aikajänteellä.
Poliisin omia kehittämissuunnitelmia taas ei ole käsitelty missään sisäministeriön ulkopuolisessa elimessä ja niiden vaikuttavuus on jäänyt heikoksi.
– Vuotuinen talousarvioprosessi, joka lähtökohdiltaan perustuu poliisinkin osalta edellisen vuoden talousarvioon, ei hyödynnä juurikaan näitä suunnitelmia.
Selvitysryhmä ehdottaakin, että perustettaisiin uusi poliisiasiain talous- ja hallintoasiain yhteistyöryhmä analysoimaan rahoitusta ja käsittelemään useamman vuoden mittaisia kehittämissuunnitelmia.
Ehdotuksen mukaan yhteistyöryhmä koostuisi valtiovarainministeriön, sisäministeriön ja Poliisihallituksen virkamiehistä. Laskentaosaajia voitaisiin hakea myös ulkopuolelta.
Parempia suunnitelmia
Kolmas ehdotus kytkeytyy yhteistyöryhmään. Ehdotuksena on, että poliisissa tehtäisiin useamman vuoden aikajänteellä suunnitelmat henkilöstö-, ICT-, toimitila- sekä ajoneuvokaluston ja muiden varusteiden kehittämiseksi.
Näitä käsiteltäisiin poliisin talousasiain yhteistyöryhmässä.
Ehdotuksen mukaan yhteistyöryhmässä tulisi hakea kustannustehokkaampia ratkaisuja poliisin toimintaan ja tasapainottaa ja suhteuttaa suunnitelmia kokonaisuuteen.
Poliisin hallinnon ja tukitoimintojen kehittäminen
Lisäksi selvitysryhmä ehdottaa, että poliisin hankintojen tekemistä keskitetään edelleen poliisihallitukseen ja vähennetään hankintoja tekevien määrää.
Selvityksen mukaan tulisi tarkistaa työnjakoa poliisin, Valtorin sekä Palkeiden kanssa ja varmistaa, että palveluja poliisille tuottavat tahot toimivat tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.
Kustannuksia tulisi vertailla säännöllisesti markkinakustannuksiin.
Lisäksi ehdotetaan, että poliisin toimitilojen vuokrien maksu siirretään kokonaan Poliisihallitukseen, ja että yhteistyötä muiden valtion viranomaisten kanssa lisätään hankinnoissa.
Miksi selvitys tilattiin?
Selvityksen tarkoituksena oli selvittää poliisin määrärahojen käyttöä, sillä poliisin menot ovat olleet usean vuoden ajan paljon suuremmat kuin poliisille valtion budjetissa annetut määrärahat. Asiasta keskusteltiin laajasti julkisuudessa esimerkiksi viime syksynä, kun poliisi uhkasi yt-neuvotteluilla, jos lisärahoitusta ei myönnettäisi.
Poliisin määrärahat lähtivät kasvuun vuonna 2017. Tätä edelsi useamman vuoden säästötoimet finanssikriisin jälkimainingeissa.
Poliisin menot ovat kuitenkin kasvaneet suhteessa määrärahoja enemmän. Vajetta on paikattu lisätalousarvioilla.
Tänään julkaistun selvityksen mukaan kuilu tulee kasvamaan tulevina vuosina entisestään, jos asiaan ei puututa joko leikkauksin tai määrärahoja korottamalla.
Selvityksen mukaan poliisin toimintamenoissa on vuotta 2024 koskevan hallituksen kehyspäätöksen ja sisäministeriön menoehdotuksen välillä jo 90 miljoonan euron ero.
1:44Poliisin rahojen käytöstä keskusteltiin syksyllä. Näin kansanedustajat kommentoivat asiaa MTV:lle.
