Poliisi välttyy sittenkin yt-neuvotteluilta

Hallitus teki aiemmin budjettiriihessä päätöksen rahoituksen lisäämisestä poliisitoimen operatiiviseen toimintaan yhteensä 10,6 miljoonalla eurolla vuodelle 2022. 

Poliisin määrärahat ohjataan siten, että voimavarat kohdennetaan poliisin operatiiviseen toimintaan.

– Poliisin läsnäolo ja näkyvyys turvataan etenkin alueilla, joissa on heikoin palvelutaso, kuten harvaan asutuilla alueilla, poliisi kertoo.

Lisäksi poliisin kansallisen ihmiskaupan vastaisen erikoisryhmän ja verkoston toimintaedellytykset turvataan.

Poliisin mukaan lisärahat turvaavat rahoituksen riittävyyden vuonna 2021 ja mahdollistavat sen, ettei poliisin tarvitse käynnistää jo vuonna 2021 välttämättömiksi arvioituja, henkilöstömäärään kohdistuvia sopeuttamistoimia vuonna 2022.

– Poliisi keskittyy nyt toiminnan suunnitteluun vuoden 2022 osalta siten, että poliisi saavuttaa hallitusohjelman mukaisen 7500 henkilötyövuoden tavoitteen ja pystyy säilyttämään operatiivisen toimintansa nykytasolla, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoo.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) totesi rahoituspäätöksen ohessa, että poliisin rahankäyttöä tullaan selvittämään.

– Rahoituksen turvaamisen lisäksi olennaista on tarkastella riippumattoman selvityksen kautta poliisin määrärahojen käyttöä resurssien pitkäjänteisen riittävyyden takaamiseksi, Ohisalo kertoo.

Poliisi lobbasi, hallitus etsi rahat

Poliisin lobbaus oli kovaa, alkuperäinen ilmoitus yt-neuvotteluista tuli samana päivänä, kun valtion ensi vuoden budjettiesitys.

Sittemmin valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) esittikin poliisille 30 miljoonan euron lisärahoitusta osana tämän vuoden neljättä lisätalousarvioesitystä.

Tämä tehtiin Saarikon mukaan toiminnan varmistamiseksi kertaluonteisella lisäyksellä ja vahvistamalla siten poliisille ensi vuodelle siirtyvää erää eli niin sanottua talouden puskuria. 

– Tähänkin asti poliisi on turvautunut siirtyviin eriin eli käyttämättä jääneeseen puskuriin, joten nyt vahvistetaan puskuria tänä vuonna, jotta poliisin ensi vuoden talouden pohja voidaan varmistaa, Saarikko sanoi.

Tuolloin Saarikko sanoi, että poliisi voi tämän seurauksena päättää aloittamansa yt-neuvottelut. Hän kertoo tavanneensa poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen perjantaina ja keskustelleensa asiasta hänen kanssaan.

– Muuten poliisin määrärahapuskuri olisi kohtuuttoman pieni ensi vuodelle, eikä turvaisi edellytyksiä varautua yllättäviin ja ennakoimattomiin menoihin.

Saarikko sanoi, että lisärahoituksen turvin voidaan estää poliisin henkilöstön määrään kohdistuvat sopeuttamistoimet ja lisäksi toteuttaa hallitusohjelman tavoitetta nostaa poliisien määrä 7 500:aan.