Ikävuosiin 65–74 tulisi suhtautua uutena elämänvaiheena, suosittelee keskiviikkona julkaistu väestöpoliittinen selvitys. Selvityksen mukaan tähän ikäryhmään kuuluvia pitäisi käsitellä myöhäiskeski-ikäisinä, ei vanhoina ihmisinä.
Väestön ikääntyminen on syntyvyyden laskun ohella väestöpolitiikan toinen suuri ongelma. Huoltosuhdetta voidaan kohentaa työuria pidentämällä, mutta ajatusmalli 15–64-vuotiaasta työikäisestä väestöstä elää silti vahvana.
Selvityshenkilö Anna Rotkirch painottaa, että kaikkia 65 vuotta täyttäneitä ei voi ajatella yhtenä vanhusten ryhmänä.
– Oma teini-ikäinen tyttäreni on julistanut, että 23 ikävuoden jälkeen elämä on loppu ja sen jälkeen olemme kaikki ikäloppuja. Luulen että moni 40-vuotias ajattelee että 65:n jälkeen elämä on loppu. Näin ei ole, Rotkirch sanoi selvityksen julkistustilaisuudessa.
65–74-vuotiaiden ikäryhmässä ollaan nyt entistä terveempiä ja toimintakykyisempiä.
– He eivät ole huollettavia, vaan päinvastoin usein auttavat muita, Rotkirch huomauttaa.
– Myöhäiskeski-iän ymmärtäminen yhteiskuntapolitiikassa merkitsee, että kun puhumme työllisyystoimista, jatkuvasta oppimisesta, kuntoutumisen mahdollisuuksista, ei voi ajatella että nämä eivät koske 65 vuotta täyttäneitä.
Selvitys ehdottaa, että 65–74-vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseksi tulisi suunnitella kohdennettuja toimia. Tavoitteeksi esitetään työllisyysasteen kaksinkertaistamista 11 prosentista 22 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.