Elinikä pitenee kaikkialla maailmassa – mutta mitä tämä tarkoittaa suomalaisten eläkkeille?

Maailmassa on nyt arviolta vajaat 600 000 vähintään 100-vuotiasta ihmistä, selviää YK:n tilastoista.

– Tämä on ihan maailmanlaajuinen ilmiö, että elinikä pitenee kaikkialla ja monissa maissa eläkejärjestelmät ovat kovissa haasteissa, Kiander sanoo.

Suomessa nojataan Tilastokeskuksen ennusteisiin

Ennusteet ihmisten eliniästä vaikuttavat merkittävästi myös eläkelaskelmiin.

Eläketurvakeskus käyttää omissa laskelmissaan Tilastokeskuksen virallista suomalaista väestöennustetta, joka laskee odotteen suomalaisten eliniän kehitykselle noin sadan vuoden ajanjaksolle.

– Odote perustuu siihen, kuinka eri ikäryhmien kuolleisuus on kehittynyt aikaisemmin.

Tilastoskeskuksen ja Eurostatin laskelmat poikkeavat toisistaan

Tilastokeskuksen ennusten mukaan suomalaisten elinajanodote nousee vuonna 2070 yli 90 vuoteen. Eurostat puolestaan ennustaa, että suomalaisten elinajanodote olisi vuonna 2070 hieman yli 88 vuotta, eli noin kaksi vuotta vähemmän. 

Molemmissa ennusteissa sukupuolten välinen ero pienenee, mutta pysyy kuitenkin muutamassa vuodessa.

– Tilastokeskuksen ennuste on luonteeltaan mekaaninen: kun toteutunut kehitystaso on ollut hyvä, se ennakoi hyvää jatkumoa. Eurostatin ennusteita puolestaan tehdään siten, että niissä käytetään enemmän harkintaa ja ne eivät ole automaattisia ennusteita, Kiander selventää.

– On vaikea sanoa, kumpaa mallia pitäisi uskoa. Perinteisesti kaikki ennusteet epäonnistuvat eliniän arvioinnissa.

Myös pandemia tulee jättämään jälkensä.

– Korona ei näissä vaikuta, mutta se on mielenkiintoinen lisä. Tässä tulee käymään niin, että korona alentaa vähäksi aikaa eliniän odotetta, Kiander sanoo.

Mitä suurempi eliniän odote, sitä enemmän eläkeleikkuri leikkaa

Nyt käytössä olevan laskelmaan mukaan suomalaisen eläke keskiansioilla olisi vuonna 2070 enää noin 43 prosenttia palkasta, kun se nyt on noin 52 prosenttia.

Eurostatin laskelman perusteella keskimääräinen eläke olisi vuonna 2070 noin 44 prosenttia palkasta.

Laskelmista voisi päätellä, että mitä aikaisemmin ihmiset keskimäärin kuolevat, sitä parempaa eläkettä tulevaisuudessa voidaan maksaa.

– Suomalaisessa järjestelmässä voi sanoa näin, koska meillä on elinaikakerroin. Se toimii niin, että mitä korkeammalle elinaika kasvaa, sitä enemmän elinaikakerroin leikkaa alkavia eläkkeitä. Jos elinaika ei pitenisi lainkaan, silloin eläkkeitä ei tästä eteenpäin leikattaisi lainkaan.

Eläkkeistä pidetään huoli "tavalla tai toisella"

Eläkeiän noustessa usko eläkkeelle pääsemiseen on varmasti horjunut nuoremman väestön keskuudessa. Moni pohtii myös, riittävätkö rahat ylipäätään eläkkeiden maksamiseen tulevaisuudessa.

– Voi olla että väestökehitys on jatkossa parempi kuin on ennustettu. Uskon kyllä, että tavalla tai toisella pidetään huoli siitä, että järkevät eläkkeet pystytään kyllä maksamaan. Toki eläkejärjestelmä joutuu sopeutumaan muun yhteiskunnan muutoksiin.