Eläköitymisikä nousi viime vuonna poikkeuksellisen paljon: "Ehkä vapaa-aika ei houkuttele poikkeusoloissa"

Elinikä pitenee kaikkialla maailmassa – pystytäänkö eläkkeistä huolehtimaan tulevaisuudessa? 6:36
Elinikä pitenee kaikkialla maailmassa – pystytäänkö eläkkeistä huolehtimaan tulevaisuudessa?

Suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle viime vuonna keskimäärin viisi kuukautta myöhemmin kuin toissa vuonna, kertoo Eläketurvakeskus.

Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 61,9-vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 42 000 henkilöä. 

Viime vuonna nuorimmat vanhuuseläkkeeseen oikeutetut olivat alkuvuonna 1957 syntyneitä. Heidän vanhuuseläkeikänsä on kolme kuukautta edeltävää ikäluokkaa korkeampi eli 63 vuotta ja 9 kuukautta.

Eläkeuudistuksessa sovittu vanhuuseläkkeen alaikärajan korottaminen on nostanut keskimääräistä eläköitymisikää ja vähentänyt vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrää. 

– Suomalaiset myöhensivät eläkkeelle siirtymistään merkittävästi viime vuonna. Koronapandemia on saattanut vaikuttaa eläkeaikeisiin. Ehkä vapaa-aika ei houkuttele poikkeusoloissa, kun ei ole mahdollista matkustella ja harrastaa, arvioi Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto tiedotteessa. 

Muutos eläkehakemusten määrissä näkyi erityisesti koronakesän jälkeen. Vanhuuseläkehakemukset vähenivät elokuusta viime vuoden loppuun reippaasti, mistä osan selittänee korona.

Keskimääräinen eläköitymisikä on noussut kolme vuotta vuosituhannen alusta. Tavoitteena on, että viimeistään vuonna 2025 työeläkkeelle siirryttäisiin keskimäärin 62,4 vuoden iässä.

Ikääntyneiden työllisyyskehitys vahvaa

Vaikka korona käänsi työvoiman työllisyysasteen laskuun, se ei näytä vaikuttavan Eläketurvakeskuksen mukaan samalla tavalla ikääntyneiden työllisyyteen. 

60–64-vuotiaiden työllisyysaste nousi jälleen uuteen ennätykseen eli vajaaseen 56 prosenttiin. Kasvua edellisestä vuodesta on lähes kaksi prosenttiyksikköä. 

Ikääntyneiden työllisyysasteen nousu on jatkunut pitkään. Erityisesti eläkeuudistuksessa sovittu eläkeiän nosto on pidentänyt työuria ja parantanut työllisyysastetta viime vuosina.

Hyvästä kehityksestä huolimatta Suomi on edelleen muita Pohjoismaita jäljessä.

– Vielä on tekemistä, mutta suunta on oikea. Ikärajan nosto on lisännyt ikääntyneiden työskentelyä, joka naisilla on jo hyvällä tasolla. Miehet jäävät pohjoismaisessa vertailussa jälkeen muista, Kannisto sanoo. 

Lue myös:

    Uusimmat