"Seksismiä ja naisvihaa": Bloggaaja Natalia Salmela avautui teekkarikokemuksistaan, opiskelijat kertoivat ahdistelusta – "On laitettu imemään piimää genitaalin muotoisesta esineestä"

Bloggaaja Natalia Salmelan fuksikokemukset aiheuttivat viestiryöpyn – tämä seksistiseksi kuvatussa opiskelijakulttuurissa on pielessä 6:43
Bloggaaja Natalia Salmelan fuksikokemukset aiheuttivat viestiryöpyn – tämä seksistiseksi kuvatussa opiskelijakulttuurissa on pielessä.

Teekkarikulttuuri joutui suurennuslasin alle muutama päivä sitten, kun bloggaaja Natalia Salmela kertoi kokemuksistaan teekkarifuksina Tampereelta 13 vuoden takaa.

– Seksismiä, naisvihaa, syrjintää, ahdistelua.. Vuonna 2007 aloitin 19 vee sähkötekniikan fuksina TTY:llä. Vuonna 2020 tajusin 32 veena mikä kaikki siinä oli pielessä, kerrotaan Salmelan Instagram-julkaisussa.

Julkaisu aiheutti Salmelalle satojen viestien vyöryn naisilta, jotka ovat kokeneet tismalleen samaa – vielä tänäkin päivänä. Bloggaaja oli toivonut, että tavat olisivat vuosien varrella muuttuneet.

Salmela kertoi saaneensa kutsun Mimmifutis -nimiseen tapahtumaan. Pian se osoittautui tapahtumaksi, jossa oli tarkoitus juottaa naiset vahvaan humalaan.

– Sain mystisen kutsun, jossa luki paikka ja aika. Kaikki parhaimman näköiset fuksitytöt oli koottu yhteen niin sanottuun Mimmifutikseen, jossa vastakkain pelasivat fuksityttöjen joukkue ja vanhemmista miesopiskelijoista koostunut joukkue. Joka kerta, kun tuli maali, piti juoda skumppapullo tyhjäksi. Sitä ennen peli ei jatkunut. Ne, jotka pelin jälkeen olivat vielä pystyssä, heitettiin uima-altaaseen vaatteet päällä, Salmela muistelee.

Ongelma on teekkarikulttuuria laajempi

Salmela kertoo, että kaikki lähti käyntiin jo fuksien, eli ensimmäisen vuoden opiskelijoiden perehdytysviikolla. Fuksit oli jaettu ryhmiin, joilla oli oma tutor.

– Kiersimme kampuksella ja tutor kertoi esimerkiksi kiltatoiminnasta. Sen lisäksi hän varoitteli, että kannattaa varoa noita oranssi- ja valkohaalarisia kavereita. Tuntui, että se oli osa sitä virallista perehdytystä.

Oranssi- ja valkohaalariset edustavat Tampereella teekkarikulttuurin sisäisiä kerhoja Rankkoja ankkoja sekä Blebeijejä. Perinteisesti kerhoihin on päästetty jäseniksi vain miehiä, jotka ovat vanhemman vuosikurssin opiskelijoita.

Kyseessä on paljon laajempi ongelma kuin pelkästään herrakerhot. Salmela kertoo, että kerhot ovat vain yksi pieni osa koko opiskelijakulttuuria, joka mahdollistaa tällaisen toiminnan.

– Olen saanut paljon viestejä eri tiedekuntien opiskelijoilta ympäri Suomea, jotka kertovat samanlaisista kokemuksista. Paljon korostuvat tällaiset fuksirituaalit, joissa on saanut enemmän pisteitä vaatteiden riisumisesta, mikä ei yleensä koske kuitenkaan miehiä.

Esimerkkejä kyseenalaisista tapahtumista ja tehtävistä riittää.

– On voitu laittaa juomaan piimää genitaalin muotoisesta esineestä, joka on sijoitettu haaroväliin, Salmela jatkaa.

– Jyväskylän kauppakorkeakoulun fuksiaisissa: Vapaaehtoiselle fuksinaiselle laitettiin sykemittari ja tiimiläisten tehtävänä oli saada fuksin syke nousemaan. Siinä sitten kovimmat äijät alkoivat kouria naisen sukupuolielimiä kysymättä, kerrotaan yhdessä Salmelan vastaanottamassa viestissä.

"Tällainen toiminta on niin normalisoitu, ettei ymmärretä, ettei se ole ok"

Opiskelijapiireissä arveluttavaa toimintaa katsotaan Salmelan mukaan liikaa sormien läpi. Heti ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien juhlia on monta kertaa viikossa, joissa lähes kaikissa on alkoholi vahvasti läsnä.

– Sitsilauluperinne on hyvin arveluttava. Varsinkin sellaisen ihmisen korville, kuka ei ole niitä ollut yhdessä hoilaamassa.

Kulttuuri heijastuu esimerkiksi teekkarihuumoriin ja -lehtiin, jotka sisältävät homofobista, rasistista ja seksististä sisältöä. Yllä olevalla videolla on nähtävillä kuvakaappauksia lehtien sisällöstä sekä otteita sitsilaulujen sanoituksista.

– Tällainen toiminta on niin normalisoitu, että siinä hetkessä ei välttämättä itsekään ymmärretä, ettei se ole ok.

Monissa Salmelan saamissa viesteissä korostuu kokemus siitä, että on pakko mennä virran mukana, jottei leimata tylsimykseksi tai ilonpilaajaksi. Ryhmäpaine on kova.

– Ei siinä yksin oikein voi lähteä toimimaan sitä vastaan, koska riski syrjäytymiselle etenkin uusille opiskelijoille on niin suuri, Salmela komppaa.

Ylioppilaskunnat tiedostavat ongelman

Teekkarikulttuurikeskusteluun ovat ottaneet kantaa myös ylioppilaskunnat. Esimeriksi Aalto-yliopiston ylioppilaskunta ja Tampereen ylioppilaskunta julkaisivat aiheesta tiedotteet.

AYY:n tiedotteessa kerrotaan, että ylioppilaskunnan tavoitteena on kitkeä naisvihamieliset ja syrjivät perinteet Aalto-yhteisöstä. Ylioppilaskunta ei myöskään anna taloudellista tukea sellaisille kerhoille, jotka valitsevat jäsenensä.

Tampereen ylioppilaskunta kertoo puolestaan tukevansa järjestöjä yhdenvertaisuustyössä muun muassa kouluttamalla. Tampereellakin myönnetään, ettei työ yhdenvertaisuuden eteen ole vielä valmis.

Lisäksi Tampereen ylioppilaskunta on laatinut suljettujen kerhojen yhdenvertaisuustavoitteet vuosille 2019-2021. TREY toteaa, että kahdeksan järjestöä valitsee jäsenensä ilman selkeitä kriteereitä ja osalla varsinaisiksi jäseniksi valitaan vain yhtä sukupuolta.

Tällä hetkellä Tampereen korkeakouluilla on siis käynnissä siirtymäaika, jonka aikana järjestöjen tulee luoda yhdenvertaisuussuunnitelma, jonka mukaan sukupuoli ei saa olla jäsenvalinnan peruste ja jäsenvalinnan tulee noudattaa Yhdenvertaisuuslain syrjinnän kieltoa.

Molemmilla ylioppilaskunnilla on nimetyt häirintäyhdyshenkilöt. Heihin voi olla yhteydessä, jos kohtaa häirintää tai epäasiallista kohtelua.

Rankat Ankat vastaa

Teekkarikerho Rankan Ankat kertoo MTV Uutisille lähettämässään sähköpostissa, että ovat ottaneet esille nousseet kokemukset vakavasti. Heidän mukaansa historiasta nousseet tapahtumat ja käytöstavat eivät edusta kerhon nykyitä arvopohjaa.

– Olemme jo aiemmin sitoutuneet kehittämään ja yhdenvertaistamaan toimintaamme, kerhosta sanotaan.

– Emme suvaitse häirintää tai epäasiallista kohtelua tiloissamme tai tapahtumissamme keneltäkään. Kerhomme toimintaa on aktiivisesti kehitetty viime vuosina ja työ on vielä kesken.

He kertovat tulevaisuuden tavoitteena olevan, että kerho on tasa-arvoinen ja yhdenvertainen toimija Tampereen yliopistokentässä.

Juttua päivitetty 16.07: Rankat Ankat kommentoi, etteivät esille nostetut kokemukset vastaa kerhon nykyisiä arvoja.

Lue myös:

    Uusimmat