Oletko koskaan nähnyt iloista pariskuntaa ruokakaupassa? En minäkään.
Olen jo pitkään ihmetellyt ruokakaupassa näkemiäni pariskuntia. He ovat poikkeuksetta kiukkuisia ja onnettomia. Suoraan sanottuna he näyttävät siltä, että taskussa kuumottavat jo avioeropaperit tai suunnitteilla on yhteinen reissu Ypäjälle – anopin kanssa. Mutta ei, kiukkuisuus johtuu vain ruokakaupassa käymisestä. Yhdessä.
Niin kauan olen kiinnittänyt asiaan huomiota, että voin jo sanoa, ettei yksinkertaisesti missään näe yhtä kamalia esimerkkejä rakastavasta parisuhteesta kuin kaupassa.
"Mikko, otitko niitä makaroneja?"
"Mitä makaroneja?"
"Voi hitto, sinun kanssasi. Minähän sanoin heti, kun tultiin kauppaan, että ota makaronit, niin minä otan jogurtin. Tämä on aina tällaista. Et ikinä kuuntele. Olet aina tuollainen. Älä nyt lääpi siinä! Mene hakemaan ne makaronit!"
Tällaisia keskusteluja kuulee todella usein. (Jos olet parisuhteessa, et huomaa tätä ilmiötä, koska käyt itse näitä samaisia vääntöjä.) Ne ovat kaukana parisuhdeterapeuttien ohjeista osoittaa kumppanille arvostusta ja rakkautta. Minulla onkin antaa toimiva neuvo näiden typerien keskustelujen välttämiseen: ÄLKÄÄ MENKÖ KAUPPAAN YHDESSÄ.
Siis oikeasti. Juuri mikään ei tuhoa seksielämää ja sitä kautta koko parisuhdetta yhtä tehokkaasti kuin yhteiset kauppareissut. Jos haluatte tehdä elämänne vielä epämukavammaksi, niin ottakaa ihmeessä vielä lapset mukaan kauppaan. Sitten voittekin alkaa suunnitella yhteisen Ypäjän reissun sijaan jo sitä, kuka ottaa lusikat ja kuka lautaset – jakoon ne menevät kumminkin.
Muistan itse, kun entisessä parisuhteessani elettiin aikaa, kun Prismassa käynti ihan ypöyksin oli oman viikkoni kohokohta. Nautin siitä huimasti. Mutta kyllä, siinä vaiheessa, kun tajusin, että elämän suurin nautinto tuli oikeasti siitä viikottaisesta visiitistä Joroisten Prismaan, oli aika vaihtaa niin miestä, kauppaa kuin paikkakuntaakin.
Kaupassa käynti itsekseen voi kuitenkin onnellisessakin parisuhteessa olla yhtä kivaa kuin se oli minulle kurjassa liitossa – samalla tavalla nautinnollista kuin vaikkapa sukellus vällyjen väliin yksin. Kukaan ei kerro, mitä pitää tehdä ja saat päättää kaikesta itse. Kuten nyt vaikkapa siitä, viipyiletkö tehtäväsi parissa pitkäänkin vai syöksytkö kohti huippua – siis pikakassaa – mahdollisimman nopeasti? Kukaan ei nalkuta, että palaa takaisin tekemään sitä, mitä äsken teit, tee se nyt vain paremmin.
Ja jos sinne kauppaan on ihan pakko mennä yhdessä (harkitkaa vielä!), niin hoitakaa nyt ihmeessä ainakin kaikki perustarpeet ensin. Syökää ja harrastakaa seksiä, ei sitten ketuta siellä kaupassa ihan niin paljon. Sen kauppareissun jälkeen tunteet käyvät niin kuumina ja toisen naama ärsyttää niin kovin, että petipuuhista on silloin aivan turha haaveillakaan. Eikä vähiten siksi, että kiukuttelun vuoksi ne makaronit unohtuivat kuitenkin, ja jommankumman pitää palata kauppaan.
Vieläkö kaipaat lisää perusteluja? Etkö vieläkään usko, että yhteiset kauppareissut ovat suoraan verrannollisia seksin vähyyteen? Mietipä tätä: Ei kumppanin voi ihan oikeasti olettaa kiihottuvan, jos verkkokalvoille on piirtynyt näky sinusta tuulipuku päälläsi, likainen tukka takana viipottaen juoksemassa punaisten lappujen perässä metsästäen sitä parasta sukka- tai jauhelihatarjousta. Niin ja kiukuttelemassa: "Pyysin sinulta vain yhtä asiaa. Onko liikaa vaadittu, että löydät makaronit tästä kaupasta?!?!"
Ihan oikeasti: Pane ne makaronit menemään ja mene panemaan.