Seksikolumni: Hiiteen huono parisuhde – tervetuloa pimeälle puolelle!

Olen jo pitkään miettinyt, kuinka jotkut ihmiset lipuvat järjestelmällisesti suhteesta toiseen tai jämähtävät siihen yhteen huonoon suhteeseen. Parisuhdepakko, josta seksuaaliterapeutti Sari Eronenkin puhui MTV Lifestylen haastattelussa, on käsite, jota en suostu ymmärtämään. Onko sinkkuelämä oikeasti pahempi kuin p*ska suhde?

Okei, onhan se hanurista, kun kirjoittaessasi ystäväporukan kanssa onnittelukorttia vastasyntyneelle vauvalle muut allekirjoittavat kortin puolisonsa kanssa, ja kaikkien "Marja & Pekka" - ja "Taina & Seppo" -tekstien joukkoon joudut itse kirjoittamaan "Neiti Hekuma & lapsi/koira/hamsteri/jukkapalmu". Mutta mitä sitten?

Sinulla on esimerkiksi jotain, mitä ystävilläsi ei ole: tietoa. Ristiäisissäkin kaverisi hilautuvat viereesi ja jokainen heidän parisuhteileva solunsa huutaa juoruja. Jos et pysty kertomaan, milloin olet viimeksi harrastanut villiä sinkkuseksiä (mieluiten jonkun julkisuuden henkilön tai tuttavapiiriin kuuluvan varatun miehen kanssa, josta 'ei ikinä uskoisi'), kuuluvat heidän pettymyksen huokaisunsa aviomiesten korviin asti. Parisuhteessa olevat janoavat juoruja, joilla tyydyttää tylsä arki. Jos villejä yhden illan juttuja ei ole ollut jaettavaksi asti, kuuliainen sinkkukaveri muistaa toki kertoa, että kyllä, viime kerrasta on jo aikaa, ja kyllä, toivoisin jo löytäväni Sen Oikean. Tämä saa parisuhteessa elävän ystävän tuntemaan, että hänellä on sittenkin jotain tavoittelemisen arvoista. Vaan onko sittenkään?

Parisuhteeseen ei pitäisi jäädä väkisin jumiin. Jos elämäsi jännittävin hetki on se, kun sinkku-Lissu kertoo yöstään naapurin varatun Eskon kanssa, kannattaa Lissun elämän sijaan tarkastella omaansa. Elätkö varmasti elämää, josta aina haaveilit? Onko elämä kuolettavan tylsää, mutta kuitenkin tyydyttävää? Voisitko tehdä siitä parempaa? Onko kumppanisikin valmis siihen? Oletko vain tylsistynyt – vai oletko yksinkertaisesti lakannut rakastamasta sitä ihmistä, joka vielä vuosi sitten tuntui maailman parhaalta jutulta?

On ehkä vaikea tunnistaa eroa arkistuneessa parisuhteessa, jonka eteen kannattaa nähdä vaivaa ja, jonka liekit voi vielä puhaltaa uuteen paloon, sekä suhteessa, jossa ei yhtäkkiä olekaan enää mitään taistelemisen arvoista – vain kaksi erilleen kasvanutta ihmistä, jotka ovat toistensa kanssa vain pinttyneen tavan vuoksi. Siksi eropäätöstä ei tietenkään saa tehdä heppoisin perustein, mutta päätöstä ei myöskään pidä pelätä. Ja joskus suhteessa on voinut olla paljon pielessä jo alusta asti, sitä ei vain ole haluttu myöntää – koska on vaan pakko seurustella, oli se vastapuoli kuka hyvänsä.

Päätöksenteon avuksi olisi helppo antaa erilaisia kysymyksiä, kuten: Kohteleeko kumppanisi sinua epäkunnioittavasti? Tai onko suhteessa pettämistä tai tyytymättömyyttä? Mutta ehkä se tärkein kuulemani – ja silmiä todella avaava – kysymys on tämä: Jos törmäisit kumppaniisi väkijoukossa odottamatta, ilahtuisitko?

Jokaisella eroa harkitsevalla ihmisellä on mielessään tietysti myös päätöksentekoa jarruttavia kysymyksiä: Mitä jos en löydä ketään parempaa? Mitä jos en löydä enää yhtään ketään? Mitä jos en uskalla näyttäytyä alasti enää kenenkään uuden ihmisen edessä? Näiden kysymysten sijaan kannattaa kuitenkin miettiä seuraavia asioita: Mitä jos löydätkin jonkun paremman, itsellesi paremmin sopivan ihmisen? Mitä jos hänen kanssaan seksi sujuu paremmin kuin koskaan?

Ja vaikka et löytäisikään uutta kumppania heti, niin älä huoli. Sinkkuelämä on muutakin kuin epätoivoista parinmetsästystä ja loputtomia yksinäisiä iltoja. On se toki sitäkin, en aio valehdella. Mutta se on kausi, jonka aikana opit asioita niin itsestäsi ja muista kuin vaikkapa kodin pyörittämisestäkin. Kun kukaan ei ole puhdistamassa kylpyhuoneen lavuaarin hajulukkoa puolestasi, opit tekemään sen itse. Jos kukaan ei ole tyydyttämässä tarpeitasi iltaisin, opit tekemään senkin itse – ja luultavasti paremmin kuin se mäkättävä kumppanisi, joka ei jaksanut odottaa, että pääsisitte jo siihen kohtaan, kun hän saa tyydytyksensä. Ja hän pääsisi jatkamaan keskeyttämäänsä sotapeliä.

Sinkkuna tapaat uusia ihmisiä, ja opit huomaamaan, mitkä piirteet heissä ovat sellaisia, joita kumppaniltasi vaadit, ja mitkä ovat sellaisia, joita et voi sietää. Vuosien parisuhteen jälkeen saatat oppia uudelta, täysin satunnaiselta ihmiseltä erilaisia juttuja sängyssäkin. Aika hemmetin mukavia juttuja, voisin lisätä. Voit aloittaa holtittoman seksisuhteen – tai olla aloittamatta. Voit vihdoin panna sitä naapurin kuumista hississä tai kollegaasi kopiohuoneessa, voit tehdä ihan mitä vaan.

Jos olet parisuhteessasi useammin onneton kuin onnellinen tai jos parisuhteesi on sinulle aivan yhdentekevä, sinkkuelämä odottaa. Itse tein sen päätöksen jo muutama vuosi sitten, ja hengissä ollaan. Tervetuloa pimeälle puolelle.