Väsymys voi olla oire monesta elämän pienestä tai suuresta ongelmasta, yksinkertaisimmillaan tietysti univajeesta. Reader's Digest -sivuston haastattelemat asiantuntijat listasivat lääketieteellisiä syitä uupumuksen takaa.
Anemia
Potilaan saapuessa lääkärin vastaanotolle väsymyksen vuoksi anemia kuuluu useimmiten ensimmäisiin tarkistettaviin asioihin. Anemiaan voi viitata esimerkiksi se, että väsymyksen lisäksi tuntee ajoittaista hengenahdistusta tai hengästymistä eikä jaksa liikkua entiseen tapaan.
Anemiassa veren kyky kuljettaa happea ympäri kehoa on heikentynyt. Sen yleisin syy on raudanpuute. Oireina voi esiintyä myös esimerkiksi palelua, huimausta, päänsärkyä, kalpeutta, hiusten lähtöä, palan tunnetta kurkussa, nielemisvaikeuksia tai korkeaa sykettä pienessäkin rasituksessa.
Kilpirauhasen häiriöt
Kilpirauhasen vajaa- ja liikatoiminta aiheuttavat usein väsymystä. Kilpirauhasen vajaatoiminnassa kilpirauhashormonia ei synny tarpeeksi, kilpirauhasen liikatoiminnassa sitä syntyy liikaa.
Vajaatoiminnan oireisiin voi kuulua myös esimerkiksi ihon kuivuutta, ummetusta, lihasheikkoutta, palelua, selittämätöntä lihomista, alavireisyyttä ja kuukautishäiriöitä. Liikatoiminnassa taas voi esiintyä esimerkiksi hikoilua, janoisuutta ja aineenvaihdunnan vilkastumista.
Esidiabetes tai diabetes
Kun veren glukoosipitoisuus eli verensokeri on liian korkea, solut eivät saa tarvitsemaansa happea ja ravintoaineita, mikä johtaa väsymykseen. Toisaalta myös alhainen verensokeri voi aiheuttaa väsymystä. Kannattaa kiinnittää huomiota etenkin aterian jälkeen ilmenevään uupumukseen.
Masennus
Jos nukut yösi huonosti, et halua nousta sängystä aamuisin ja tunnet itsesi jatkuvasti väsyneeksi, saatat kärsiä tietämättäsi masennuksesta. Diagnoosin tekee lääkäri, kun tietyt kriteerit täyttyvät – se täytyy erottaa tavanomaisista mielialan vaihteluista tai stressaavista ajanjaksoista.
Usein masennukseen liittyy väsymyksen lisäksi esimerkiksi ärtyneisyyttä, tyhjyyttä, mielenkiinnottomuutta, mielenkiinnon ja mielihyvän tunteiden puuttumista sekä painonvaihteluita.
Tulehdus
Väsymystä voi aiheuttaa myös krooninen infektio. Lääkäri saattaa testata potilaan vaikka "pusutaudin" eli mononukleoosin tai borrelioosin varalta.
Mononukleoosissa ilmenee akuuttivaiheessa usein korkeaa kuumetta sekä niska- ja kaularauhasten turpoamista, mutta joskus epämääräisen voimakkaasta, kroonista väsymysoireyhtymää muistuttavasta uupumuksesta kärsitään vielä kuukausien jälkeenkin.
Borrelioosi saattaa niin ikään oireilla äärimmäisenä uupumuksen tunteena. Sen lisäksi siihen voi liittyä esimerkiksi lihaskipuja ja -arkuutta, nivelten turvotusta, hermoperäisiä kiputiloja, kroonista ihottumaa ja silmätulehduksia.
Uniapnea
Uniapneassa ihminen kokee hengitysteiden ahtaudesta johtuen nukkuessaan hengityskatkoja. Vaikka hapenpuute kuulostaa pelottavalta, aivot eivät anna ihmisen tukehtua, vaan unesta ikään kuin herää hetkeksi korahtaen. Heräämiset ovat nopeita eikä uniapneasta kärsivä niitä huomaa, mutta pikaisetkin säpsähdykset vaikuttavat toistuessaan unen laatuun ja seuraavan päivän vireystilaan.
Uniapnea voi aiheuttaa myös muistihäiriöitä, ärtyneisyyttä sekä yöllistä hikoilua tai kiputuntemuksia rinnassa. Lääkäriin kannattaa mennä, jos kärsii selittämättömästä päiväaikaisesta väsymyksestä tai on saanut toiselta ihmiseltä palautetta katkonaisesta kuorsaustyylistään.
Sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminnassa sydänlihas ei pysty hoitamaan tehtäväänsä eli veren pumppaamista elimistöön. Tällöin verenkierto ohjautuu esimerkiksi lihaksista elintärkeisiin elimiin, jotta edes ne pysyisivät kunnossa. Tämä johtaa siihen, että arkisetkin fyysiset aktiviteetit uuvuttavat ja hengästyttävät.
Äkillinen hengenahdistus saattaa herättää jopa keskellä yötä. Lisäksi sydämen vajaatoiminnassa saattaa esiintyä esimerkiksi turvotusta.
Lähteet: Reader's Digest, Terveyskirjasto, Duodecimlehti.fi, Reumaliitto.fi, Sydan.fi
***
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.