"Se on ollut käsinkosketeltavaa" – urheilupsykologit kertovat, miten koronakriisi myllää urheilijoiden mieltä ja elämää

Koronaviruspandemia myllää monin tuntuvin tavoin myös urheilijoiden elämää uusiksi. Urheilupsykologit Päivi Frantsi ja Hannaleena Ronkainen avaavat MTV Urheilulle, millaisia vaikutuksia poikkeuksellisella tilanteella voi olla urheilijoiden mieleen.

Lukuisten eri lajien urheilijoiden kanssa tekemisissä olleet Olympiakomitean urheilupsykologi Ronkainen ja urheilupsykologi Frantsi Terveystalosta pitävät tilannetta urheilijalle ennen kaikkea hämmentävänä. Ilmassa on valtavaa epätietoisuutta siitä, milloin eri urheilutapahtumat ja -sarjat tulevat jatkumaan. Tämä voi aiheuttaa ahdistusta ja stressiä.

– Urheilijat ovat tottuneet hyvin suunnitelmalliseen elämään, jota rytmittävät kisat ja leirit ja niin poispäin. Minulle on ollut muutamien urheilijoiden kanssa käsinkosketeltavaa se, että on peruuntunut viimeisiä kisoja, joissa olympiapaikkoja olisi ollut jaossa. Siinä pyörii aika lailla tyhjän päällä. Korona pistää pakan ainutlaatuisella tavalla sekaisin, Frantsi luonnehtii.

Toisaalta urheilupsykologit painottavat, että urheilijat ovat ovat tottuneet elämään epävarmuudessa, jossa on paljon muuttuvia tekijöitä ja yllättäviä tilanteita. Sekä Frantsilla että Ronkaisella on kokemus, että urheilijat ovat ottaneet koronapandemian vastaan rauhallisesti ja rationaalisesti. Oma fyysinen loukkaantuminen voi olla vaikeampi ottaa vastaan kuin tilanne, joka on suurelle osalle sama.

– Kun monestakaan asiasta ei tiedetä, epäselvyys pitää vain hyväksyä. Keskeistä on, miten pystyy elämään kulloisessakin hetkessä, päivän kerrallaan. On mietittävä ratkaisukeskeisesti, mikä tässä tilanteessa auttaa, mikä on järkevää ja miten jatketaan eteenpäin, vaikka olosuhteet ovat tällaisia, Ronkainen kertoo.

Luovia ratkaisuja

Monilta urheilijoilta tiimeineen kysytään ratkaisukykyä, kun koronapandemian myötä urheilupaikkoja on suljettu ja tullaan todennäköisesti sulkemaan yhä enemmän. Osa huipuista on saanut erinäisiä poikkeuslupia liikuntapaikkojen käyttöön, mutta suurin osa urheilijoista joutuu muihin ratkaisuihin. Harjoituksellisesti voidaan joutua tekemään kompromisseja.

– Urheilijoiden elämä rakentuu muiden ihmisten tavoin hyvin pitkälti arjen rutiineista. On tosi iso ja hämmentävä juttu, kun ei pääse samalla tavalla treenaamaan. Vaihtoehtoisia treenimuotoja ja luovuutta peliin, ei siinä oikein muuta vaihtoehtoa ole, Frantsi kuvaa.

Urheilijoiden kekseliäisyys on tehnyt Ronkaiseen vaikutuksen.

– Mitä olen seurannut, urheilijat ovat kyllä luovasti keksineet kotiharjoittelumahdollisuuksia sekä sisällä että ulkona. Tästä on lähtenyt liikkeelle monenlaisia haasteita, joissa urheilijat ja valmentajat haastavat toisiaan keksimään ja ideoimaan.

– Tällaisissa yllättävissä kriisitilanteissa hienointa on kollektiivisuus ja yhteisöllinen keksiminen, ideointi ja tsemppaaminen. Tämä voi lähentää ihmisiä henkisesti, vaikka fyysisesti onkin etäisyyttä, Ronkainen sanoo.

"Valtava juttu"

Koronapandemia tulee olemaan taloudellisesti valtava isku myös lukemattomille urheilijoille. Ottelutapahtumat ja kilpailut ovat monille huipuille sekä suoraan että välillisesti tärkeitä tulonlähteitä, minkä lisäksi koronapandemia vaikuttaa monissa seuroissa ja tiimeissä heikentävästi palkansaantiin.

– Kun tulot ovat kytkeytyneenä tiettyihin kisoihin ja sijoituksiin ja se kaikki jää pois, se on aivan valtava juttu. Toisaalta suomalaiset urheilijat ovat keskimäärin tottuneet hyvinkin epävarmaan toimeentuloon ja suurin osahan kamppailee talousvaikeuksien kanssa ilman koronaakin. He joutuvat tarkkaan miettimään, miten rahoitus järjestetään, Frantsi setvii.

Kuten Ronkainen sanoo, valmiita vastauksia taloudellisiinkaan vaikeuksiin ei ole. Hän kuitenkin korostaa, että tukalassa paikassa on tärkeää pyytää apua ja keskustella tukiverkoston kanssa päivittäisen elämän järjestämisestä.

– Osalla urheilijoista on myös managerit, joiden kanssa on varmasti mietitty näitä asioita.

Kun koronapandemia pysäyttää urheilijat ja muut ihmiset monin tavoin uudenlaisessa tilanteessa, se johtaa pohtimaan myös arvoja.

– Samalla kirkastuu se, mikä on minulle tärkeää. Tulee perspektiiviä ja mittasuhteita tekemiselle. Se, ettei elämässä voida ylipäätään hallita kaikkia asioita, auttaa heittäytymään päivään kerrallaan, Ronkainen summaa.

Lue myös:

    Uusimmat