SDP:n ajatushautomo: Työttömyys todennäköisesti lisääntyy, jos työaikaa ei lyhennetä – "Vanha aika ei palaa"

Sosiaalidemokraattisen ajatushautomon Kalevi Sorsa -säätiön julkaisemassa katsauksessa kerrotaan, että Suomella olisi varaa ja hyvät mahdollisuudet lyhentää työaikaa.

Katsauksen kirjoitti ajatushautomolle työmarkkinaneuvos ja valtiotieteiden tohtori Pekka Peltola.

Peltolan mukaan Suomessa on jäänyt huomiotta trendi, jossa työtuntien määrä on viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana vähentynyt, vaikka samalla ajanjaksolla työikäinen väestö ja työvoima ovat lisääntyneet.

Työnteko on siis vähentynyt. Samalla työaikaa ei kuitenkaan ole lyhennetty ja Peltolan mukaan se lisää varsin todennäköisesti työttömyyttä.

– Kansainvälisessä vertailussa Suomi on työajoissa teollisuusmaiden keskikastia, eli työajan lyhentämiseen on meillä varaa ja hyvät mahdollisuudet. Vanha aika ei palaa, vaan työelämää pitää kehittää myös työajan osalta ja nimenomaan sitä lyhentämällä, Peltola sanoo.

Lyhyempi työaika on ollut pinnalla julkisessa keskustelussa Islannin julkaistua eilen tuloksia nelipäiväisen työviikon kokeilustaan.

Työnteko kuormittaa ympäristöä

Peltolan mukaan historiallisesti työn tuottavuuden kasvun on mahdollistanut työajan asteittainen lyhentäminen.

Hän korostaa, että työajan lyhentäminen on kuitenkin aina ollut seurausta työntekijöiden vaatimuksista ja kamppailusta työnantajien kanssa.

Viime vuosina kamppailu näyttää keskittyneen muihin asioihin.

– Viime vuosina tuottavuuden kasvu on kanavoitu useammin palkankorotuksiin ja sitä kautta kulutuksen lisäämiseen kuin työajan lyhentämiseen.

Tekstissään Peltola perustelee työajan lyhentämistä myös sen ympäristövaikutuksilla. Hänen mukaansa lyhyempi työaika kuormittaa ympäristöä vähemmän.

Hän perustaa väitteensä viime vuosina julkaistuihin tutkimuksiin työajan lyhentämisen ekologisista vaikutuksista.

Tutkimusten pohjalta artikkelin kirjoittanut Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Samuli Sinisalo toivoo, että työajan lyhentäminen tuotaisiin yksilöiden tasolta myös yhteisen päätöksenteon tasolle, eli käytännössä ammattiliittoihin, yrityksiin ja politiikkaan.

Lue myös:

    Uusimmat