Saunamajurin tehtävään oli kymmeniä hakijoita – eläköitynyt Jukka Nyman lämmitti Ponssen savusaunaa lähes 2000 kertaa

– Lämmityskertoja tuli tarkalleen 1858. Minulla oli joka vuosi kalenteri ja siihen merkkasin aina S:n kun oli saunapäivä, Nyman selvittää laskuoppiaan. 

Parhaina vuosina lämmityskertoja tuli 160. Muutamia kymmeniä kertoja vuosien varrella on klubisaunalla pitänyt turvautua sijaiseen, mutta muuten Nyman on ollut aina paikalla.

– Tämä on ollut ihan päivätyötä. Joskus olen tullut viikonloppunakin, jos on ollut niin tärkeitä vieraita. 

Yövieraita 3000 vuodessa

Ja vieraita Ponssen Klubilla Vieremän tehtaan vieressä on todella riittänyt. Esimerkiksi viime vuonna klubiemäntien kirjanpidon mukaan yöpyjiä oli noin 3000. Kaikille tarjottiin illalliset ja tietenkin savusauna.

– Meillä ei ole kassakonetta täällä ollenkaan, Nyman toteaa firman vieraanvaraisuudesta.

Ponsse etsi kevättalvella valtakunnallisella lehti-ilmoituksella savusaunan lämmittäjää Vieremän tehtaalle. Harvinaiseen tehtävään eläkkeelle jäävän saunamajurin seuraajaksi oli kymmeniä hakijoita ympäri maata.

– Kaikki kehuivat taitojaan ja moni vakuutti osaavansa myös savoa, kertoo rekrytoinnista vastannut viestintäpäällikkö Katja Paananen. 

Häkälöylyt täytyy hallita

Mutta saunamestarin tehtävä kiinnosti myös muita ponsselaisia. Tehtaalla on töissä noin 500 henkilöä ja heistä jopa kymmenet hakijat työtä innokkaasti. Ponsse päättikin täyttää paikan sisäisesti.

Trukkihommista siirtyvä Lasse Heikkinen opettelee nyt saunamestarin töihin. Nuori mies pohtii mikä on savolaisittain riittinen hetki lämmityksessä.

– Häkälöyly on tärkeä, että ne asiakkaat tullee terveenä myös saunasta ulos, Heikkinen pähkäilee.

Nyman ehti kantaa urallaan saunalle kuutiokaupalla leppähalkoja. Ponssen legendaarinen perustaja Einari Vidgren teetti vuonna 2001 reippaan kokoisen saunan ja antoi Nymanille käskyn, että kivet eivät saa kylmentyä.

– Siinähän sitä Einarin kanssa mietittiin asiaa ja hän antoi ohjeet miten saunaa lämmitetään. Niiden mukaan olen toiminut, Nyman tuumaa vaatimatomasti.

Klubin vieraista suurin osa suomalaisia ja ulkomaalaisia asiakkaita, siis metsäkoneenostajia, urakoitsijoita sekä myynti- ja markkintointiväkeä. Ulkomaalaisille savusaunaan meno on aistit räjäyttävä kokemus.

– Ensimmäisenä iltana kylpee muutama ja toisena iltana ne on sitte kaikki siellä. Ne näkkee mistä on kysymys ja enemmän se on siitä alastomuuvesta kysymys kuin saunasta, Nyman pohtii.

Saunamajuri korostaa, että savusauna pitää lämmittää vieraiden mukaan. Jos asiakkaat tulevat kovin kuumista maista, heille riittää miedompikin kyyti.

Lauteilla tehdään päätöksiä

Hyvät löylyt saattavat lopulta ratkaista konekaupan syntymisen.

– Ainahan sitä huhuja kuulee, että saunassa on lopullinen nimi tullut paperiin. Tiijä sitten onko siinä perrää vai ei, Nyman pyörittelee muka tietämättömänä.

Kun saunavieraita on tuhansia vuodessa Nyman on oppinut ennakoimaan. Hän levittää lauteille ruskeasävyiset lakanat. Ne helpottavat kummasti siivousta sekä saunalla että majapaikassa klubilla.

– Se äkkinäinen vähän suhraa tuota mustoo ihteensä, saunamajuri tietää kokemuksesta.