Suomenlinnassa Pikku-Mustasaaressa sijaitsee Merisotakoulun sauna, joka ei ole mikä tahansa löylyhuone. Alun perin vuonna 1929 valmistunutta saunaa nimittäin pidetään maailman suurimpana puulämmitteisenä saunana.
Se on sauna, jonka moni tietää, mutta harva pääsee siellä käymään. Jonkinnäköinen julkinen salaisuus siis.
Sotilasalueella sijaitsevaan saunaan ei noin vain pääse, ja se onkin pääsääntöisesti Merisotakoulun varusmiesten, opiskelijoiden ja henkilökunnan käytössä. Saunapäivä ovat tavallisesti torstai ja perjantai.
Lauteille mahtuu mukavasti noin 80 saunojaa. Enemmänkin on nähty, sillä maailman suurimpia saunoja listaavan verkkosivun mukaan saunojia olisi ollut kerralla huimat 180. Listalle yltävät Suomesta myös Tupaswillan Mahtisauna Laukaassa sekä Herrankukkaron maasavusauna Naantalin Rymättylässä.
Vuonna 2019 Merisotakoulun saunan lauteille ahtautui 101 saunojaa, kaikilla vieläpä eri kansallisuudet. Sillä heltisi Guinnessin maailmanennätys, jota oli tarkastamassa myös organisaation virallinen valvoja.
Onpa saunassa nähty vuosikymmenten varrella myös musiikkiesityksiä. Niistä ehkä ikimuistettavimpana M. A. Nummisen keikka kesällä 2009.
Lue myös: Sauna-aiheinen maailmanennätys takaisin Suomeen – löylyissä samanaikaisesti 101 kansallisuutta
Monen tunnin lämmitys
Kiinteistönhoitaja Kari Kalliosalo, eli tutummin huoltomies Kari, pitää 15 vuoden kokemuksella huolen siitä, että Merisotakoulun sauna on iltapäivällä käyttövalmis.
Lämmittämisen hän aloittaa kahdeksan aikaan aamulla heittämällä ensimmäiset metrin koivuhalot valtavan kiukaan pesään. Päivän mittaan niitä lisäillään mukavaan tahtiin.
Noin viiden tunnin lämmittämisen jälkeen on aika laittaa pellit kiinni ja heittää häkälöylyt.
Virallinen saunamajuri
Työläintä saunanlämmitysprosessissa on jälkipelit eli tulipesän tuhkien siivoaminen. Vaativa operaatio suoritetaan tavallisesti kerran viikossa.
– Se on sitten erikoisempi homma, kun pitää purkaa arina, jotta saadaan tyhjennettyä, Kalliosalo sanoo.
Pakkohan se on kysyä, kun kerran Puolustusvoimien saunalla ollaan.
Voidaanko sanoa, että haastattelussa on valtakunnan virallinen saunamajuri?
– Kyllä voidaan, huoltomies Kari vastaa hetkeäkään miettimättä.
Lue myös: Saunaraivo repesi Saunaseurassa
Turvaa Natosta vaikeina aikoina
Saunan lämmetessä sen käyttäjät ovat vielä työn touhussa.
25-vuotias rannikkolaivaston kersantti Nico Hänninen on Suomenlinnassa suorittamassa perustason merivoimaopintoja.
Hännisellä tulee pian neljä vuotta täyteen työskentelyä Puolustusvoimissa. Ajatus sotilasurasta syntyi varhain.
– Idea siitä, että tulee ylipäätään töihin puolustusvoimiin tuli jo 14–15-vuotiaana. Missä se tuli, niin sitä en tiedä, mutta se vain jäi. Tällä hetkellä näyttää, että myös tulevaisuus on Puolustusvoimissa.
Hännistä kiinnostaa ennen kaikkea merenkulku, johon hän urapolkuaan suuntaa.
Nykyinen maailmantilanne mietityttää uransa alussa olevaa aliupseeria.
Itänaapuri käy hyökkäyssotaa toista eurooppalaista valtiota vastaan. Herää kysymys, voiko sama käydä Suomellekin.
– Mutta jos ajattelee asiaa positiivisemmin, niin Suomen liittyminen Natoon on tuonut turvaa itsellekin. Se on ollut hyvä juttu, Hänninen toteaa.
Rentoutusta löylyistä
Rankat työt vaativat rentoutusta, jota Suomenlinnassa tarjoaa tietenkin Merisotakoulun sauna. Se on tullut vuosien varrella Hännisellekin tutuksi.
– Kyllä siellä on tullut pari kertaa käytyä saunomassa. Hieno paikka.
Millaiset ovat löylyt?
– Omanlaisensa. Ei tule ihan samanlaisia löylyjä kuin tavallisessa saunassa. Se on mielenkiintoinen ratkaisu, miten se on tehty.
Lue myös: Pakettiautoon rakennettu sähkösauna hurmasi himolöylyttelijän: "Yllätti erittäin positiivisesti!"
Ei kauhaa eikä kiulua
Löylyjähän on testattava.
Totta tosiaan, löylyä ei tässä saunassa perinteiseen tapaan heitetä. Täällä ei joka kodin tai mökin saunasta tuttua kiulua ja kauhaa näy.
Löylyjen "heittäminen" nimittäin käy kirjaimellisesti kädenkäänteessä.
Ylälauteen reunapaikan vierestä lähtee vesiputki, joka yltää kiukaalle asti. Ensin käännetään hana auki ja sitten päästetään vettä kiukaalle, kunnes kiukaan luukusta alkaa tupruta vesihöyryä.
Vaikka kyseessä on maailmanennätyssauna, sen lämpöasteet eivät varsinaisesti hohka ennätyslukemia. Jos saunassa olisi mittari, saattaisi se näyttää 60 asteen luokkaa.
Löylyhanan kääntämisen jälkeen lämpö hiipii iholle pikkuhiljaa.
Huoltomies Kari ei valehdellut luvatessaan pehmeät löylyt.
Juttua varten on haastateltu myös Merisotakoulun tiedottaja Inka Jousmaata.
Päivitetty 24.4. kello 10.27: Tarkennettu, että Merisotakoulun saunassa on enimmillään ollut 180 saunojaa. Lisätty maininta Tupaswillan ja Herrankukkaron saunoista.