Suomen lintuvesien tila on surkea ja puolet vesilintulajeista luokitellaan jo uhanalaisiksi. Rahan puutteen takia lintuvesiä ei juuri ole kunnostettu. Nyt tilanteeseen on tulossa parannusta, kun uusi ympäristöhallinnon ja maa- ja metsätalousministeriön Helmi-ohjelma rahoittaa lintuvesien ja monien muiden arvokkaiden luontokohteiden kunnostusta ja suojelua.
Naurulokit ja lukuisat muut vesilinnut viihtyvät Lempäälän Ahtialanjärvellä. Lintujen suosion saavuttaminen on vaatinut yli 20 vuotta vapaaehtoistyötä, muun muassa lokkisaaren niittämistä ja tekokarien ja laatikoiden rakentamista pesimäpaikoiksi.
– Täällä pesii nyt todella mahtava määrä lintuja. Tämä on oikeastaan nyt sisämaan ehdottomasti parhaita lintuvesiä. Täällä pesii lähes 3000 paria naurulokkeja ja erittäin uhanalaista punasotkaa eniten Suomessa, kertoo lintuharrastaja Rainer Mäkelä, joka on yhdessä Tatu Itkosen kanssa kunnostanut Ahtialanjärveä jo 20 vuoden ajan.
Suomen lintuvesien tila on huono
20 vuodessa esimerkiksi naurulokkien määrä Ahtialanjärvellä on noussut 800 parista 3000:een ja pesivien punasotkien määrä viidestä 20:een. Monilla muilla lintujärvillä tilanne ei ole yhtä hyvä. Suomen lintuvesien tila on yelisesti ottaen surkea.
– Jos mittariksi otetaan kosteikkolinnut, erityisesti vesilinnut, meillä puolet lajeista on uhanalaisia ja valtaosalla kannan kehitys on huono, sanoo erikoissuunnittelija Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskuksesta.
Helmi-ohjelma rahoittaa lintuvesien kunnostusta
Avuksi on nyt tulossa ympäristöhallinnon ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen vapaaehtoisiin toimiin perustuva Helmi-ohjelma, jolla rahoitetaan elinympäristöjen parantamista.
200 arvokasta lintuvesialuetta kunnostetaan suojelualueilla ja 500 suojelualueiden ulkopuolella.
– Onhan tämä ihan historiallista. Ensimmäisen kerran on kunnolla rahaa. Tilanne on tähän asti mennyt koko ajan huonommaksi. Ei ole huolehdittu elinympäristöjen tilasta, mutta nyt siihen on mahdollisuus, iloitsee Mikkola-Roos.
Vapaaehtoistyön sijaan palkkatyötä
Ahtialanjärvellä vastuu kunnostustöistä siirtyy metsähallitukselle. Vapaaehtoiset toivovat, että jatkossa jokavuotisista kunnostustöistä voisi saada jopa palkkaa.
– Uskon, että nämä rahoitusasiat, joita aina tarvitaan ja tämmöinen vapaaehtoistyö, mitä tehdään, niin siitä tulisi myös osin palkallistakin työtä. Voitaisiin tehdä muutama kuukausi vuodesta palkattuna, haaveilee Mäkelä.
Helmi-ohjelmassa rahoitetaan myös soiden vapaaehtoista suojelua ja ennallistamista, kunnostetaan puroja ja ennallistetaan metsiä. Rahaa on käytössä reilut 75 miljoonaa euroa vuodessa seuraavien kymmenen vuoden ajan.