Itämeren lämpeneminen uhkaa voimistaa sinileväkukintoja entisestään. Jotta pahojen sinileväkesien yleistyminen voitaisiin välttää, mereen päätyvien ravinteiden määrää pitäisi pystyä vähentämään nykyistä tehokkaammin. Yksikään rantavaltio ei ole vielä onnistunut saavuttamaan asetettuja päästövähennystavoitteita eikä nykyisissä tavoitteissa ole vielä edes huomioitu ilmastonmuutoksen aiheuttamaa lisärasitusta meriympäristölle.
Helle kuumottaa ja sinilevä on jälleen vallannut Itämeren. Ilmaston lämpenemisen myötä meri lämpenee ja sen tila uhkaa heikentyä entisestään. Viimeisten 30 vuoden aikana Itämeri on lämmennyt jo lähes kaksi astetta ja Suomen merialueet vielä enemmän.
– Viimeisten sadan vuoden aikana meri on lämmennyt 0,3 astetta vuosikymmentä kohti, mutta lämpeneminen kiihtyi vuoden 1990 jälkeen. Sen jälkeen se on ollut tuplasti nopeampaa, noin 0,6 astetta vuosikymmentä kohti, laskee Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila.
Hapettomien pohjien määrä lisääntyy
Lämpeneminen heikentää Itämeren happitilannetta entisestään.
– Lämpimään veteen liukenee vähemmän happea ja syvänteissä lämpimämpi vesi kiihdyttää happea kuluttavia hajotustoimintoja ja happi kuluu loppuun entistä nopeammin. Tämä on ongelmallista Itämerellä, jossa hapettomat alueet ovat laajoja jo ennestään, muistuttaa Knuuttila.
Jo nyt hapettomia tai hapen puutteesta kärsiviä pohjia on Itämerellä lähes 80 000 neliökilometriä eli kaksi kertaa Tanskan kokoinen alue. Hapettoman alueen kasvu vaikuttaa myös sinilevien määrään.
