Sote- ja maakuntauudistusta koskevat lait ovat eduskunnassa kesken käsittelyn, eikä uudistuksen kivikkoisella polulla näytä juuri helpommalta tuoreimman valinnanvapausosion valmistuttua, kirjoittaa kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah nettikolumnissaan.
Niinpä poliittisen keskustelun keskiöön puolueet ovat viime viikkoina nostaneet niin työttömyys- kuin sosiaaliturvan uudistamisen.
Tästä ns. sotu-uudistuksesta uumoillaan vaalien jälkeisen tulevan hallituksen suurinta reformihanketta. Vaikeuskerroin ei ole ainakaan sote-soppaa vähäisempi. Miten yhdistää työtulot, sosiaaliturva ja verotus? Nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän ongelmia ovat edellä mainitun haasteen lisäksi erilaiset byrokratialoukut ja aikaviipeet.
Kristillisdemokraatit ovat vuodesta 2015 esittäneet kannustavan perusturvan -mallia, joka perustuu Iso-Britannian Universal Credit -järjestelmään. Mallin perusidea on yhdistää erityyppiset perusturvaetuudet yhdeksi, jossa huomioidaan muun muassa perhetilanne ja asumisjärjestelyt.
Tuki on harkinnanvarainen ja vähenee ilman kynnyksiä tulojen kasvaessa. Mallin käyttöönotto edellyttää reaaliaikaista tulorekisteriä, joka otetaan Suomessa käyttöön ensi vuonna.
Asiakkaan näkökulmasta mallin suurimpia hyötyjä on ns. yhden luukun periaate. Kymmenien eri tukilomakkeiden ja selvitysten viidakosta päästään yhteen hakemukseen, jota päivitetään vain tarvittaessa olosuhteiden tai perhetilanteen muuttuessa.
Työmarkkinoille hakeutumista ei hankaloittaisi paperisota eikä aikaviipeet. Nythän työtön saattaa joutua viikoiksi tilanteeseen, jossa rahaa ei tule mistään. Harmillisesta takaisinperinnästäkin vältytään suurelta osin, kun tuet ja palkat sovitetaan yhteen jo maksettaessa.
Kannustavan perusturvan ”kannustavuus” tulee siitä, että lyhytaikaisen ja osa-aikaisenkin työn vastaanottaminen olisi kannattavaa. Nykyisessä järjestelmässähän on kannattavaa työllistyä pääosin työttömyyttä edeltäneelle palkkatasolle.
Nykyään moni joutuu myös ”kikkailemaan” työsuhteiden kanssa, etteivät esimerkiksi keikkatyöt lisää tuloja yli sosiaaliturvaetuuksille määritellyn 300 euron suojaosuuden. Euronkin ylitys voi johtaa absurdiin tilanteeseen, jossa etuuksien pienentyminen, verotus ja työmatkakulut syövät työtulojen kasvun. Olisi siis kannattavampaa olla ottamatta vastaan työtä kuin työllistyä. Tämä on järjestelmän paha valuvika!
Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselän tästä mallista kirjoittama kirjanen ”Kannustava perusturva” on saanut alan professoreilta arvostavia näkemyksiä ja kiinnostanut myös muiden puolueiden poliitikkoja. Jopa siinä määrin, että eräskin puolue yritti omia mallia vanhan hääkaavan mukaan: ”jotain vanhaa, jotain uutta, jotain lainattua ja jotain sinistä”.
Tuoreessa raportissaan myös OECD ryhtyi suosittamaan vastaavaa mallia Suomelle. OECD:n laskelmien mukaan sosiaaliturvamallin muutos nostaisi jopa 90 000 ihmistä köyhyydestä. Sen sijaan hallituksen meneillään olevan kokeilun mukainen perustulo, jota muun muassa vihreät ovat voimakkaasti ajaneet, ei toimi.
Perinteinen perustulo itse asiassa vain siirtää kannustinloukkuja tuloasteikolla eteenpäin, on erittäin kallis ja syö mallin korkeamman verotuksen kautta maksavan keskiluokan ostovoimaa. KD vastusti hallituksen perustulokokeilua, koska meidän mielestä sekin 20 miljoonaa olisi voitu säästää toteuttamiskelpoisen mallin kokeiluun.
On selvä, että minkään maan uudistusta ei voi suoraan siirtää toiseen, mutta kannustava perusturva on varteenotettava malli reformin pohjaksi. Sosiaaliturvan uudistaminen kaipaa kaverikseen myös panostusta työttömien palveluihin, kun työttömyystuesta tulee osa yhdistettyä perusturvaa. Parjatun aktiivimallinkin suurin ongelma on, että työvoimapalveluita ja työmahdollisuuksia, joihin osallistumalla työtön voisi osittaa aktiivisuutensa, on varsin epätasaisesti eri puolilla Suomea. Tarvitaan enemmän yksilökohtaisia työllistymistä edistäviä palveluja, jotta työttömiä saataisiin ohjattua ja autettua avoimiin työpaikkoihin. Kannustava perusturva ei passivoi, vaan auttaa ihmisiä työelämään.
Kirjoittaja on kristillisdemokraattien puheenjohtaja.