Liikkeelle vauvasta vaariin, patistaa puoluejohtaja osana kansanterveyden kohentamista.
Kun kristillisdemokraattien puheenjohtaja laskeskelee, millaiseen äänimäärään hänen johtamansa puolue voisi yltää eduskuntavaaleissa, tuntuu tulos selvältä. Tilaa suosion kasvattamiselle ja nykyistä useammalle kansanedustajalle on Sari Essayahin arvioissa erityisesti konservatiivisessa arvokentässä ja poliittisen keskustan tuntumassa.
Kristillisdemokraateilla (KD) on nyt viisi kansanedustajaa ja se sai edellisissä vaaleissa neljä vuotta sitten 3,9 prosentin ääniosuuden. Puolue keräsi tuolloin kaikkiaan noin 120 000 ääntä. Tuoreimmat mielipidemittaukset ennakoivat kutakuinkin samansuuruista kannatusta huhtikuun vaaleissa.
– Näen potentiaalia, että konservatiivisessa kentässä on paljon heitä, jotka etsivät poliittista kotia. Timo Soini taisi parisen vuotta sitten esittää, että siinä on kraatterin kokoinen aukko, Essayah muistelee.
Lue myös: Miltä näyttävät eduskuntavaaliehdokkaiden ikä- ja sukupuolijakaumat? MTV Uutiset kysyi tiedot puolueilta
Hänen nähdäkseen konservatiivisesti ajattelevia äänestäjiä voisi löytyä keskustan ja kokoomuksen kannattajien joukosta; heitä, joiden mielestä olo on alkanut käydä hieman ahtaaksi liberaalien arvojen puristuksessa.
– Kasvukeskuksissa ja erityisesti Helsingissä näyttää, että keskusta ja kokoomus jättävät liian helposti pelikentän perussuomalaisille. Kristillisdemokraatit ovat mielestäni ymmärtäneet, että on jo tarpeeksi puolueita, jotka edustavat liberaalisiipeä, STT:n haastattelema puheenjohtaja sanoo.
Moraaliset valinnat kuuluvat yksityiselämään
Kristillisdemokraattien suhteen ei ole pelkoa, että se liukuisi vapaamielisyyden suuntaan, sillä puolueen keskeisenä arvona on periaateohjelmansa mukaisesti rakentaa yhteiskuntaa kestävien kristillisten perusarvojen varaan.
– Kristillisillä arvoilla tarkoitamme niitä yleispäteviä ja kestäviä arvoja ja hyveitä, jotka nousevat Raamatusta sekä kristillisestä perinteestä ihmisten hyvän ja toimivan yhteiselämän pohjaksi, ohjelmassa lukee.
Sari Essayah haluaa kuitenkin erottaa puolueen arvokonservatiivisuuden siitä, millaisia valintoja ihmiset henkilökohtaisessa elämässään tekevät ja miten kansalaiset omat asiansa järjestävät.
– Olemme konservatiivisia arvoja puolustava puolue, joka haluaa niitä asioita edistää lainsäädännöllä, mutta ihmisten moraaliset valinnat jäävät sinne yksityiselämän puolelle. Tämä ei koske pelkästään esimerkiksi seksuaalietiikkaan liittyviä kysymyksiä.
Lue myös: Twitterin trollitilit ja vale-ehdokkaat eivät vaikuta Suomen vaaleihin – todellinen vaalihäirintä on pitkäaikaisempaa ja hienovaraisempaa
Näitä on pitänyt esillä esimerkiksi KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen.
Essayah hakee vertausta ajoittain kiihkeänä käyvästä ruokakeskustelusta, siitä, mitä saa tai pitää syödä. Hänen mielestään suomalaiset yleisesti ottaen suhtautuvat myönteisesti terveellisiin elämäntapoihin.
– Mutta jos meille sanotaan, että et saa syödä lihaa tai juoda maitoa, tulee tunne, että näpit irti lautasestani. Ihmiset hyväksyvät ja ymmärtävät puheen hyvistä elämänvalinnoista, mutta jos tullaan omaan lautaseen kiinni, siinä menee raja.
Vaalit ensin, neuvottelut sitten
Essayah ei erityisemmin innostu muodostamaan hallituspohjaa ennen vaaleja, vaan haluaa odottaa tulosta, jonka jälkeen kansan antamalla mandaatilla käydään hallitusneuvottelut.
– Jotkut ovat melkein jo jakaneet salkutkin keskenään, hän nauraa pohtiessaan kysymystä mahdollisista hallituskumppaneista.
Vakavammin sanottuna hän huomauttaa, että KD:lla ei ole vaikeuksia yhteistyössä minkään puolueen kanssa.
– Olemme olleet kaikenlaisissa koalitioissa ja yleensä sillanrakentajina.
Lue myös: Jatkokautta eduskunnassa haetaan innokkaimmin 16 vuoteen: Arkadianmäen jättävät muun muassa Petelius, Sipilä ja Tuomioja – katso koko lista
Jos nyt kuitenkin vähän pohdittaisiin, millaisia teemoja KD mahdollisissa hallitusneuvotteluissa toisi esiin. Puolue on pitkään ajanut vaalilain muutosta, sillä se pitää nykyistä vaalitapaa epäoikeudenmukaisena ja suuria puolueita suosivana.
– On ikävää, että puolueet, jotka ovat kooltaan sen suuruisia, että pääsevät hyötymään tästä epäoikeudenmukaisuudesta, eivät ole sen oikaisusta kiinnostuneita. Meidän lisäksemme ainoastaan vihreät on ollut johdonmukainen siinä, että vaalitapaa pitää uudistaa. Perussuomalaisillahan käytös muuttui täysin, kun se kasvoi.
Valtiontalouden kurssinmuutos
Kristillisdemokraattien mielestä Suomen talouden suunta tulee kääntää kahden seuraavan vaalikauden aikana.
– Jos meillä menee kolme miljardia vuodessa valtionvelan korkoihin, syö se mahdollisuuden ylläpitää hyvinvointipalveluita, Essayah povaa ja jatkaa, että tilanteen tasapainottamiseksi on välttämätöntä saavuttaa 80 prosentin työllisyysaste ja taloudessa kahden prosentin kasvuvauhti.
Suomen valtionvelka oli tammikuun lopussa noin 144 miljardia euroa, ja Suomen Pankin ennusteissa Suomen talous ajautuisi lievään taantumaan tänä vuonna.
Lue myös: Pöllöraati listasi vaalitärpit: SDP:ltä iso taktinen virhe, keskustalla kutkuttavat kilpailuasetelmat – tämä oli suurin yllätysnimi
– Tarvitaan ihan oikeasti menoleikkauksia tai sopeuttamista, kuten me poliitikot mieluummin sanomme. Ja myös veronkorotuksia. Meillä (kristillisdemokraateilla) ne painottuisivat sinne haittaverotuksen puolelle, sillä emme mielellään koske ansiotuloverotukseen emmekä yritysverotukseen.
Essayah nostaa esille myös sosiaali- ja terveysmenot, jotka vievät valtion budjetista merkittävän osan.
– Ne ovat nyt 25 prosenttia valtion budjetista. Sote-rahoituksen painoarvo on ymmärrettävä, sillä sen mukana valtiontalous seisoo tai kaatuu.
Kolmantena suurena kokonaisuutena Essayah tuo esille kriisinkestävyyden eli esimerkiksi turvallisuuspolitiikan. Hän ajattelee turvallisuutta muutenkin kuin pelkkänä Nato-ratkaisuna tai puolustusmenoina ja puhuu huoltovarmuudesta ja osana sitä maatalouden kriisistä.
– Ei ole ymmärretty, miten pahasti maatalouden tilanne on päässyt kriisiytymään. Kauppa tahkoaa ennätystuloksia, ja meillä eivät tuottajat meinaa pystyä tuottamaan sitä ruokaa.
Lue myös: Puhemies Vanhanen tuoreista velkalaskelmista: Puolueiden päivitettävä talousohjelmansa vielä ennen vaaleja – muutoin edessä vaikeuksia
Leikkaus- tai sopeutuspuolelle Essayah nostaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan tiukemman porrastamisen. Asumistukimenojen määrä ja rakenne pitää hänen mukaansa saada järjelliseksi.
Palkansaajien työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus pudotettaisiin puoleen ja työnantajajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus lakkautettaisiin kokonaan. Haittaveroista korotettaisiin alkoholin ja tupakan verotusta, kuten kukin hallitus vuorollaan tapaa tehdä.
Kansa liikkeelle
Essayah sai perheeltään joululahjaksi älykellon, joka mittaa liikuntaa ja komentaa määrävälein paljon istumatyötä tekevän nousemaan ylös. Hän tunnustaa tarkkailevansa päivittäisten askeltensa lukemaa, vaikka liikkuminen ei ole samalla tapaa määrätietoista kuin urheilu-uran aikana.
– Erityisen tärkeää on, että pystyn olemaan ulkona ja saan raitista ilmaa. Tykkään erityisesti luonnossa liikkumisesta, oli se sitten lenkkeilyä tai hiihtämistä.
– Vaikka urheiluaikoina tuli tehtyä lenkkejä juoksumatolla, se ei kuitenkaan ole sitä liikkumista, mitä erityisesti haluaisin, hän naurahtaa.
Essayah painottaa, että liikkumattomuus on suuri ongelma pelkästään jo kansantaloudellisesti. Liikuntaan suhtaudutaan hänen mielestään edelleen niin, että se on kivaa harrastelua, eikä ymmärretä, että kyse on muun muassa kansanterveydestä ja -taloudesta, työssä jaksamisesta ja työurien pituudesta.
Siksi hän onkin ollut hiukan hämmästynyt, että on tähän mennessä löytänyt vain yhdestä vaalikoneesta yhden liikunta-aiheisen kysymyksen.
Lue myös: Tätä kaikkea eduskuntavaalisisältöä MTV Uutiset tarjoaa – katso tärkeimmät päivämäärät
Jos Essayah saisi päättää, hän lisäisi Kelan äitiyspakkaukseen pallon, jotta lapset oppisivat kehittämään jo vauvaiästä motorisia taitojaan. Peruskoululaisten liikuntatunteja lisättäisiin ja lukioissa liikuntatunnit tulisi irrottaa kurssimuotoisuudesta ja jakaa tasaisesti koko lukion ajalle. Myös ammatillisiin opintoihin lisättäisiin liikuntaa.
Työikäiset Essayah pistäisi niin ikään liikkeelle esimerkiksi työkykyä ylläpitävää toimintaa kehittämällä.
– Liian usein tykytoiminta mielletään sillä tavalla, että se on yksi kiva päivä, jona mennään retkelle oman työporukan kanssa. Se ei ihan vastaa pitkäjänteistä ajatusta siitä, miten liikunta tuotaisiin osaksi työelämää.
Ikäihmisten liikunnallisuutta Essayah lisäisi kotihoidon liikuntatuokioilla, vaikka tunnistaakin kotihoitojärjestelmän kuormittuneisuuden.
– Jos kotihoidolla olisi mahdollisuus pitää vaikka muutaman minuutin jumppahetki vanhuksen kanssa. Aivan pienikin voimaharjoittelu vähentää kaatumisia ja niistä seuraavia lonkkamurtumia.
2:52