Sanni Grahn-Laasonen kritisoi hallitusneuvottelijoiden suunnitelmia oppivelvollisuuden pidentämisestä: "Olisiko fiksumpaa käyttää raha opettajiin?"

Oppivelvollisuus on pitenemässä toisen asteen tutkinnon suorittamiseen. Hallitusneuvotteluissa mukana olevien puolueiden puheenjohtajat ratkaisivat Ylen mukaan kiistan keskiviikon ja torstain välisenä yönä.

Sosiaalidemokraatit esittivät, että oppivelvollisuus päättyisi vasta kun toisen asteen tutkinto lukiossa tai ammattiopistossa on suoritettu.

Lue lisää: Yle: Hallitusneuvotteluissa löytyi ratkaisu: oppivelvollisuus pitenee – uudistuksen hinta 107 miljoonaa

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ja talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja Roope Uusitalo keskustelivat Huomenta Suomessa aiheesta.

– 11 prosenttia peruskoulun päättäneistä ei osaa lukea riittävän monipuolisesti. Kun puhutaan oppivelvollisuuden pidentämisestä ja julkisuudessa olleesta 180 miljoonan hintalapusta, sillä saisi erittäin merkittävästi lisää tukea perusopetukseen, opetusministeri Grahn-Laasonen sanoo.

– Sillä rahalla saisi tuhat uutta erityisopettajaa ja kaksivuotisen esiopetuksen koko ikäluokalle.

MTV Uutisten tietojen mukaan oppivelvollisuuden pidentäminen maksaa 107 miljoonaa euroa. Julkisuudessa on ollut myös arvio 180 miljoonan euron hintalapusta, mutta neuvottelulähteistä kerrotaan MTV Uutisille, että tämä luku on väärä.

Uudistuksen hinta 107 miljoonaa euroa perustuu valtiovarainministeriön ja opetusministeriön laskelmiin.

– En ole ihan vakuuttunut siitä, että pakolla pystytään ratkomaan ongelmia, jotka ovat toisen asteen koulutuksen keskeyttämisen ydinsyitä: vääriä alavalintoja tai heikkoja perustaitoja, Grahn-Laasonen toteaa.

– Järkevintä ja viisainta olisi keskittyä luomaan ja rakentamaan niitä edellytyksiä, että jokainen voisi suorittaa toisen asteen opinnot loppuun. Silloin pitäisi keskittyä nimenomaan oppimiseen ja osaamiseen sekä nuorten riittävään tukemiseen.

Jos toisen asteen tutkinnosta tulee velvollisuus, kirjat ja muut materiaalit tulevat oppilaille ilmaisiksi.

– Jos ajattelee, mihin uudistukseen varattu yli 100 miljoonaa menee, se menee myös hyvätuloisten oppikirjoihin. Se menee merkittäviltä osin ilmaisiin oppimateriaaleihin, Grahn-Laasonen sanoo.

– Olisiko fiksumpaa käyttää raha opettajiin? opetusministeri pohtii.