Käärmeiden raajojen evoluutio on kiinnostanut tutkijoita pitkään. Aiempien fossiililöytöjen perusteella tiedetään, että käärmeillä on ollut aikanaan jalat, mutta tutkijoille on jäänyt mysteeriksi, miten ne poistuivat. Uusimman tutkimuksen mukaan jalallisten Najash-käärmeiden aika ei olekaan ollut niin lyhyt kuin on luultu.
Kiinassa käärmeitä käytetään vaihtoehtolääkkeenä. Katso video!
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Nykyisten käärmeiden esi-isät ovat syntyneet 163–174 miljoonaa vuotta sitten, mutta ne eivät välttämättä luikerrelleet. Science Advances -tiedejulkaisun julkaisemassa tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin tuoreita käärmefossiililöytöjä, joista suurin osa oli pääkalloja.
Tuoreet fossiilit osoittavat, että jalalliset käärmeet ovat tepastelleet maapallolla peräti 70 miljoonan vuoden ajan.
Tutkijat olivat löytäneet Patagonian arkeologisilta kaivauksilta Argentiinasta kahdeksan pääkalloa, jotka kuuluivat käärmeen esi-isälle Najash rionegrinalle, jolla oli myös takaraajat.
Kallo liskon ja käärmeen yhdistelmä
Najash-käärmeiden pääkallo muistutti osin liskoa ja osin käärmettä. Sen poskipäät olivat korkeat ja erottuvat kuten liskolla, mutta käärmemäisyydestä puolestaan muistutti se, ettei kallon ja poskiluun välissä ollut niveltä, joka yhdistäisi ne toisiinsa. Najash-käärmeillä oli myös piirre, joka oli liskon ja käärmeen välimuoto: eräänlainen leukanivel.