Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock pitää tervetulleina Saksan parlamentin ponnisteluja julistaa Ukrainassa 1930-luvulla raivonnut suuri nälänhätä kansanmurhaksi.
Ukrainassa kuoli vuosina 1932–33 nälkään eri arvioiden mukaan 3–14 miljoonaa ihmistä. Holodomoriksi kutsutun ajanjakson on tätä ennen tunnustanut kansanmurhaksi parikymmentä valtiota.
Ukrainan nälänhätä oli osa laajempaa, koko Neuvostoliittoa vuosina 1931–1934 koskenutta murhenäytelmää.
Taustalla Neuvostoliiton kollektivisointi
Tapahtumien taustalla oli Josif Stalinin päätös maatalouden kollektivisoinnista vuonna 1929. Maaseudulla talonpojat pakotettiin luopumaan maastaan ja henkilökohtaisesta omaisuudestaan ja luovuttamaan ne kolhoositiloille.
Kollektivisointi johti tuotannon laskuun ja elintarvikepulaan. Se sai myös aikaan useita talonpoikaiskapinoita, ja joissain osissa Ukrainaa myös aseellisia kansannousuja.
Syksyllä 1932 Neuvostoliitto teki joukon päätöksiä, jotka laajensivat ja syvensivät nälänhätää erityisesti Ukrainan maaseudulla. Ukrainan maatilat, kylät ja kokonaiset kaupungit asetettiin mustille listoille, ja niiden elintarvikkeiden saanti estettiin.
Kasvavasta nälänhädästä huolimatta elintarvikkeiden pakkolunastuksia lisättiin, eikä alueelle toimitettu apua riittävästi. Lisäksi talvella 1932–1933 viranomaiset ja kommunistipuolueen virkailijoiden järjestäytyneet iskuryhmät pakkolunastivat talonpoikien ruokaa ja vähäisiä viljavaroja surullisin seurauksin.
Lue myös: Ukraina on kokenut kovia 100 viime vuoden aikana – "Se, että ihminen puhuu venäjää, ei tarkoita, että hän olisi identiteetiltään venäläinen"
Euroopan parlamentti vuonna 2008: Järkyttävä rikos Ukrainaa vastaan
Muun muassa Yhdysvallat, Romania, Irlanti, Vatikaani ja Viro ovat katsoneet ennen tätä, että kyseessä oli kansanmurha.
Euroopan parlamentti hyväksyi lokakuussa 2008 päätöslauselman, jossa se totesi holodomorin järkyttäväksi rikokseksi Ukrainan kansaa ja ihmisyyttä vastaan.
