Itä-Euroopan EU-maat niskuroivat, koska Saksa ja muut suuret maat ovat kohdelleet niitä ylimielisesti. Saksan liittopäivien puhemies Wolfgang Schäuble korostaa, että oikeistopopulistien vaalivoitot ovat vastaiskuja juuri tälle ylimielisyydelle.
Schäublen mielestä myös Vladimir Putinin uhittelu on isolta osin lännen syytä.
– Me teimme virheitä niissä vuoden 1990 jälkeisissä muutoksissa, Schäuble sanoo työhuoneessaan Berliinin liittopäivätalolla.
– Putin pelaa nyt peliä, joka Venäjän näkökulmasta on täysin ymmärrettävää. Hän sanoo, että te nöyryytitte meitä, kun me olimme heikkoja, Schäuble jatkaa MTV Uutisten erikoishaastattelussa.
Schäuble ei puhu tarkkailijana, vaan tekijänä. Hän oli yhdessä liittokansleri Helmut Kohlin kanssa yhdistämässä Saksoja, kun Berliinin muuri murtui. Kohlin hallituksen silloinen sisäministeri neuvotteli Saksojen yhdistymissopimuksen.
– EU:n on nostettava turvallisuuspoliittista painoarvoaan, jotta me voimme tasapainottaa tilannetta lähialueillamme, Schäuble korostaa.
Lähialueilla hän tarkoittaa myös Lähi-itää ja on huolissaan siitä, että Syyrian tulevaisuudesta neuvottelevat Venäjä, Turkki ja Iran. Se osoittaa Schäublen mukaan, että EU:lla on vielä ”paljon tehtävää”.
– Miten me pystymme vakuuttamaan Suomelle, Baltian maille tai Puolalle, että Eurooppa tarkoittaa turvallisuutta, Kohlin kauden EU-politiikan arkkitehti kysyy.
Ikuinen perintöprinssi
Kohl teki Schäublesta seuraajansa. Vuoden 1998 vaalien jälkeen nykyinen liittopäivien puhemies valittiin kristillisdemokraattien (CDU) puheenjohtajaksi. Yhdistäjäkansleri toivoi, että uskollinen aseenkantaja olisi myös seuraava CDU:ta edustava kanslerinviraston isäntä.
Kohl oli Schäublen kuninkaantekijä, mutta Kohliin hän myös kompastui.
Liittokanslerin junaileman hämärän puoluerahoituksen vuoksi Schäuble jätti paikkansa vuonna 2000 eikä koskaan noussut CDU:n kansleriehdokkaaksi.
Hän teki tilaa Angela Merkelille, joka valittiin vuonna 2000 CDU:n puheenjohtajaksi. Merkelistä tuli seuraava Kohlin kaltainen kestokansleri.
Vuonna 1990 murhayrityksen seurauksena halvaantunut ja pyörätuoliin joutunut Schäuble jäi ikuiseksi kakkoseksi.
Konkari puolustaa Merkelin pakolaispäätöstä
Suomalaiset tuntevat Schäublen ennen muuta Merkelin hallitusten tiukkalinjaisena valtiovarainministerinä. Hän on kuitenkin ylivertainen konkari myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
Schäuble kantaa huolta oikeistopopulistien vastaiskusta toukokuun EU-vaaleissa. Sen siemenet ovat hänen mielestään Itä-Euroopassa.
EU:n uusien ja vanhojen jäsenmaiden välinen kuilu repesi, kun liittokansleri Angela Merkel avasi Saksan rajat syyrialaisille pakolaisille syksyllä 2015.
Schäublen mukaan Merkelin päätös oli välttämätön ja oikea, mutta Saksa ei tehnyt kaikille riittävän selväksi, että kyseessä oli poikkeus. Se kostautui.
Tasajako oli virhe
– Minusta oli suuri virhe, että EU:n yhteistä pakolaispolitiikkaa yritettiin saada aikaan jakamalla pakolaiset tasaisesti prosenttiosuuksien mukaan jäsenmaihin. Olen tyytyväinen, että Ranskan presidentti Emmanuel Macron on nyt myös yksiselitteisesti tätä mieltä, Schäuble korostaa.
Pakolaisten jakaminen tasaisesti on saanut nimenomaan Itä-Euroopan maat takajaloilleen. Schäuble moittii, että juuri tätä näkemystä vanhoissa EU-maissa on ylenkatsottu.
– Itä-Euroopan mailla pitää olla tunne, että heitä kunnioitetaan samalla tavalla juuri siksi, että heillä on erilaisia näkemyksiä, kokemuksia ja vakaumuksia. Niistä pitää keskustella yhtä vakavasti kuin kaikesta muustakin, Schäuble linjaa
– Meillä ei ole perusteita kritisoida pakolaispolitiikassa vain meidän itäeurooppalaisia kumppaneitamme, vaan meidän pitää pohtia myös sitä, mitä me vanhat EU-maat olemme tehneet väärin, hän jatkaa.
Macronin dynamiikkaa Saksaan
Ranskan presidentti Emmanuel Macron on viimeksi kuluneiden puolentoista vuoden aikana yrittänyt useaan otteeseen saada liikkeelle sekä koko EU:n että myös euroalueen uudistuksia.
Pääsääntöisesti ne ovat tyssäneet Saksan jarrutteluun. Schäuble myöntää tämän.
– Niissä ehdotuksissa on paljon keskusteltavaa. Minä toivoisin kuitenkin, että Macronin dynaamisuuteen tartuttaisiin täällä Saksassa eikä aina oltaisi niin torjuvia, Schäuble tähdentää ja vääntää naamansa mutrulle saksalaisen skeptisyyden merkiksi.
Hänen mielestään euroalue ei tarvitse erillistä budjettia, vaikka taloudellisen suorituskyvyn eroille pitää myös jatkossa tehdä jotain.
Yhteistä minimipalkkaa voi harkita
Ajatusta eurooppalaisesta minimipalkasta Schäuble pitää harkitsemisen arvoisena, vaikka hän korostaa, ettei Saksassa ja Bulgariassa tietenkään voi olla absoluuttisesti sama minimipalkka.
Entinen valtiovarainministeri kehittäisi Merkelin ajatusta, jonka mukaan jokaisessa EU-maassa minimipalkka olisi noin puolet keskipalkasta.
Vuoden 2008 finanssikriisi ja sitä seurannut euroalueen velkakriisi pyörivät edelleen Schäublen mielessä. Vanhan kirstunvartijan palo ei sammu.
Hänen mukaansa Euroopalla pitäisi jo olla pankkiunioni. Sen eteen tehtiin yötä päivää töitä jo Schäublen valtiovarainministerikaudella.
Italiaan ei voi luottaa
– Nyt meillä on kuitenkin yksi suuri jäsenmaa, se ei ole Ranska, vaan Italia, joka ei pidä kiinni sovitusta pankkijärjestelmän saneeraamisesta, Schäuble moittii.
Hän katsoo, että Euroopan keskuspankki kantaa osavastuun Italian venkoilusta.
– Kyllä EKP:ltä voidaan kaikella kunnioituksella kysyä, koska se vastaa pankkivalvonnasta, että onko se todella uskottavasti tehnyt töitä sen eteen, että Italia toteuttaa nämä sovitut linjaukset, Schäuble tökkii vanhaa taistelupariaan, EKP:n italialaista pääjohtajaa Mario Draghia.
Schäublen mielestä Rooman populistihallituksen pitäisi katsoa Pariisiin. Saneeraaminen ei ole helppoa kenellekään.
Emmanuel Macron on tehnyt kipeitä uudistuksia ja saanut kansan vihat niskaansa "keltaliivien” väkivaltaisten protestien muodossa. Siitä huolimatta Macron pyrkii noudattamaan vakaussopimuksen vaje- ja velkasääntöjä.
Juncker teki kohtalokkaan virheen
Schäuble moittii komission puheenjohtajaa Jean-Claude Junckeria ”liiasta rehellisyydestä” euroasioissa. Junckerin mukaan Ranskaa ei piiskata noudattamaan sääntöjä, koska kyse on Ranskasta.
Tämä tiuskaisu muistetaan velkamaissa ja Pohjois-Euroopassa. Se myös osaltaan jakaa Euroopan unionia.
Schäuble oli valtiovarainministerinä Merkelin uskollinen aseenkantaja. Suhteeseen tuli syvä särö, kun Schäuble lähti ajamaan Merkelin entistä haastajaa, talousjuristi Friedrich Merziä CDU:n uudeksi puheenjohtajaksi.
Merkel voitti tämän taistelun. Puheenjohtajaksi valittiin viime joulukuussa hänen suosikkinsa Annegret Kramp-Karrenbauer.
Schäuble ei ainakaan näytä olevansa katkera. Hänen korostaa, että Merkel on saanut kiistatta paljon aikaan Euroopassa, vaikka ei ole samanlainen suuri puhuja ja aloitteiden tekijä kuin Macron.
– Hän on pitänyt huolta siitä, että ratkaisuja syntyy, Schäuble tähdentää.