Kuvat: Yökerhotarjoilijasta Euroopan valtiattareksi – uran vaikeimmat päätökset edessä

– Jos meidän täytyy alkaa pyytää anteeksi sitä, että hätätilanteessa näytämme ystävällisiä kasvoja, tämä ei ole minun maani, sanoi Merkel aiemmin syksyllä, kun häntä arvosteltiin lepsuilusta turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa.

Merkelin tie liittokansleriksi

-Angela Merkel, omaa sukua Kasner, syntyi 1954 Hampurissa luterilaisen pastori-isän ja kielenopettajaäidin perheeseen.

-Perhe muutti Itä-Saksaan isän työn perässä, kun Merkel oli muutaman kuukauden vanha.

-Erinomaisena kielten opiskelijana Merkel oppi mm. venäjää erittäin hyvin.

-Opiskellessaan fysiikkaa työskenteli tarjoilijana yökerhossa.

-Meni naimisiin opiskelijatoverinsa Ulrich Merkelin kanssa ja erosi muutaman vuoden jälkeen.

-Tutki kvanttikemiaa Itä-Berliinissä ja valmistui tohtoriksi vuonna 1986.

-Vuonna 1989 mukana demokratiaa vaativissa liikkeissä.

-Itä-Saksan kristillisdemokraattien johtaja Lothar de Maiziere tuki merkittävästi Merkeliä tämän poliittisella uralla Saksojen yhdistyessä.

-Maaliskuussa 1990 Merkelin tehtäväksi tuli toimia Itä-Saksan siirtymäkauden hallituksen mediasuhteiden varavastaavana.

-Nousi kansanedustajaksi Mecklenburg-Vorpommernista.

-Liittokansleri Helmut Kohl nosti Merkelin nuoriso- ja naisasioista vastaavaksi ministeriksi liittotasavallan hallitukseen 1991.

-1991 Merkelistä tuli myös Saksan kristillisdemokraattisen puolueen varapuheenjohtaja.

-Puolueen hävittyä vaalit 1998 Merkelistä tuli kristillisdemokraattien ensimmäinen naispuolinen puoluesihteeri.

-Vuonna 2000 nousi puolueensa puheenjohtajaksi voittaessaan vaalissa nykyisen valtionvarainministeri Wolfgang Schäublen.

-Nousi liittokansleriksi vuonna 2005.

- Naimisissa kemisti Joachim Sauerin kanssa.

Berliinin Humboldt-yliopiston professori Herfried Münklerin mukaan Merkelin suvaitseva politiikka perustuu Saksan tilanteeseen. Saksan työttömyys on Euroopan alhaisin, taloudellinen tilanne hyvä ja maan tilanne on kaikin puolin vakaa. Saksassa on tilaa moninaisuudelle ja maahanmuuttajia tarvitaan useilla alueilla ja talouden aloilla. 

Kansainvälisen Ifop-instituutin mukaan saksalaiset suhtautuvat Euroopassa myönteisimmin Välimeren yli tuleviin turvapaikanhakijoihin.

Vaikeimmat päätökset edessä 

Münklerin mukaan Merkel on nyt joutumassa uransa vaikeimpaan paikkaan, jossa hänen on tehtävä kovia päätöksiä. 

Euroopan talousongelmat ja pakolaiskriisi ovat koetelleet Etelä-Eurooppaa paljon rankemmin kuin pohjoista EU:ta. Paine Etelä-Eurooppaa kohtaan tulee edelleen kasvamaan. Jos Merkel ei saa EU:n eroja tasaantumaan ottamalla pakolaisia Etelä-Euroopasta ja raottamalla saksalaisten kukkaroa vielä enemmän, uhkaa EU:ta Münklerin mukaan pahimmassa tapauksessa hajoaminen.

– Vaikeat päätökset syövät Merkelin suosiota, mutta EU:n murentuminen olisi Saksalle kaikista pahin paikka. EU:n vakauttama Eurooppa ja isot eurooppalaiset yhtenäismarkkinat ovat Saksan nykyiset menestystarinan perustekijät, arvioi Münkler.

Saksalaisilta ei populisteille 

– Saksan erityispiirre on, että se on suhteellisen vastustuskykyinen populismille, Münkler sanoo. 

Useissa Euroopan maissa populistiset liikkeet ovat nousseet voimakkaiksi tekijöiksi. Esimerkiksi Ranskassa ulkomaalaisiin ja EU:hun kriittisesti suhtautuva Kansallinen rintama sai viime Euroopan parlamentin vaaleissa neljänneksen äänistä. Saksassa euro- ja ulkomaalaiskriittinen oikeistopopulistipuolue Vaihtoehto Saksalle yltää mielipidetiedusteluissa parhaimmillaan kahdeksan prosentin suosioon.

– Kahdeksan prosenttia ei ole paljon. Ja vaikka populistit saisivat ääniä Saksan euro- tai kunnallisvaaleissa, parlamenttivaaleissa ihmiset eivät heitä helposti äänestä, Münkler huomauttaa.

Haastajat kateissa 

Edes oman keskustaoikeistolaisen kristillisdemokraattisen puolueen oikeistolaisin siipi ei uhkaa Merkelin asemaa. 

– Konservatiiveilla ei ole selvää omaa haastajaa, Münkler perustelee.

Merkeliä on syytetty usein kyvyttömäksi tehdä päätöksiä ja siitä, että hän tekee lopulta päätöksensä mielipidetiedusteluiden tulosten mukaan. Politiikan analyytikot mainitsevat esimerkkinä usein energiapolitiikan muutoksen, kun Japanissa tapahtui ydinvoimalaonnettomuus.

– Fukushima on muuttanut mielipiteeni ydinenergiasta, tuli Merkel kertomaan parlamentaarikoille liittopäivillä.

Saksa päätti näin luopua ydinvoimaloistaan, jotka olivat joutuneet onnettomuuden seurauksena äänestäjien suureen epäsuosioon.