Suhtautuminen venäläisturisteille EU:n alueelle myönnettäviin viisumeihin vaikuttaa aiheuttavan hajaannusta Euroopan unionin sisällä.
Muun muassa pääministeri Sanna Marin (sd.) on toivonut EU-maiden yhteistä linjausta viisumiasiassa, mutta Saksan liittokansleri Olaf Scholz tyrmäsi eilen lehdistötilaisuudessa ajatuksen venäläisiä koskevasta viisumikiellosta.
Scholz sanoi, että koska kyseessä on "Putinin sota", kaikkien venäläisten turistiviisumeja ei pitäisi kieltää.
Helsingin yliopiston akatemiatutkija Timo Miettinen pitää Scholzin perustelua viisumikiellon vastustamiselle "uskomattomana".
– Kun tiedetään, miten suuri kannatus sodalla on tavallisten venäläisten keskuudessa ja miten laajamittaista yhteiskunnallista mobilisaatiota tämä on edellyttänyt, niin ikään kuin typistää se pelkästään Putinin sodaksi on tässä tilanteessa aika erikoista, Miettinen toteaa.
Miettisen mukaan vaikuttaa siltä, että liittokanslerin kanta perustuu pyrkimykselle olla eskaloimatta tilannetta yhtään enempää kuin on pakko.
– Scholzin reaktio paljastaa jotain saksalaisesta ajattelutavasta ja ehkä myös niistä jakolinjoista, joita Euroopan sisällä tässä viisumikysymyksessä on.
Liittokansleria saattaa huolestuttaa Venäjältä Saksaan Nord Stream -putken kautta tapahtuva kaasun toimitus, joka on noussut maiden välillä tulenaraksi kiistakapulaksi. Venäläinen kaasuyhtiö Gazprom leikkasi heinäkuun lopulla putkilinjan kautta toimitettavan kaasun määrää viidennekseen sen kapasiteetista. Aiemmin toimitukset keskeytyivät kokonaan kymmenen päivän ajaksi huoltotöiden vuoksi.