Palkansaajakeskusjärjestöt SAK ja STTK tyrmäävät Keskuskauppakamarin ehdotuksen paikallisen sopimisen vahvistamisesta.
Keskustakauppakamarin toimitusjohtajan Juho Romakkaniemen mukaan Suomen poikkeuksellisen tiukka laki ja käytännöt työehtojen yleissitovuudesta ovat johtaneet tilanteeseen, jossa paikallisia ja yritys- tai työpaikkakohtaisia erityisoloja ei voida todellisuudessa ottaa huomioon sopimisjärjestelmässä. Se jarruttaa tuottavuutta ja työllistymiskehitystä.
Keskuskauppakamarin mielestä sopimusvapautta pitää pystyä lisäämään järjestelmän sisällä silloin, kun siihen on työpaikalla yhteistä tahtoa. Asiaan vaikuttamiseksi Keskuskauppakamari ehdottaa lakimuutosta.
– Alakohtaisten työehtojen vahvistettu yleissitovuus pätisi edelleen pääsääntönä, paitsi niissä tilanteissa, joissa työntekijät ovat päättäneet työpaikkakohtaisesti tai muuten järjestäytyä ja sopia toisin, Romakkaniemi sanoo tiedotteessa.
Suomen Yrittäjiltä peukkua
Suomen Yrittäjät tukee Keskuskauppakamarin ehdotusta paikallisen sopimisen lisäämisestä lakimuutoksin. Toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mukaan tämä vastaa Yrittäjien pitkäaikaista tavoitetta siitä, että jokaiselle työpaikalle tulisi sopimisen vapaus.
Sen sijaan palkansaajakeskusjärjestö SAK ei innostu asiasta. SAK:n mielestä yleissitovuudesta luopuminen olisi tappio sekä työntekijöille että yrityksille.
– Työehtojen tason, palkan, lomien ja työaikojen turvaaminen ja ylläpitäminen on kaikkien osapuolten etu, puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo tiedotteessa.
SAK:n mukaan yleissitovuus estää työehtokilpailun yritysten välillä. Esityksellään Keskuskauppakamari avaisi tien työehtokilpajuoksulle kohti pohjaa, Eloranta katsoo. Esitetyn muutoksen perusteella tuntipalkaksi voitaisiin SAK:n mukaan sopia vaikkapa kaksi euroa tunnissa.
– Millaisen palkan ja työehdot saa neuvoteltua itselleen esimerkiksi siivoja, varastotyöntekijä tai lähihoitaja, jos työnantaja ei kuulu työnantajaliittoon eikä halua noudattaa työehtosopimusta?
"Vähimmäissuoja on turvattava"
Myös toimihenkilökeskusjärjestö STTK puolustaa yleissitovuutta. Sen mukaan sopimusjärjestelmää on kehitettävä nykyjärjestelmän pohjalta ja työehtojen vähimmäissuoja on turvattava.
Yleissitovuuden rajoittaminen tai poistaminen merkitsisi sitä, että järjestäytymättömässä kentässä vähimmäisehdot määräytyisivät sekä lainsäädännön kautta että työpaikkatasolla sopien.
– Työehtosopimuksissa muun muassa sovitut lomarahat, vanhempainvapaan ja tilapäisen hoitovapaan palkat, pidemmät lomat sekä palkankorotukset eivät automaattisesti ulottuisi enää järjestäytymättömien yritysten työntekijöihin, STTK:n johtaja Katarina Murto kommentoi tiedotteessa.