Palkansaajajärjestö Akava uskoo, että hallituksen linjaus paikallisesta sopimisesta edistää yhteiskuntasopimuksen syntymistä, ja voi jopa nopeuttaa neuvotteluita.
– Lailla määrätty malli olisi jähmettänyt nykyisetkin hyvät paikallisen sopimisen käytännöt, eikä se toisi lainkaan uusia toimivia malleja, sanoo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.
Hallitus kertoi aamulla työmarkkinajärjestöille korostavansa työ- ja virkaehtosopimusten ensisijaisuutta paikallisen sopimisen edistämisessä. Vain joitakin osioita laitettaisiin alakohtaiseen lainsäädäntöön.
Tämä tarkoittaa, että hallitus siirsi neuvottelut paikallisesta sopimisesta työmarkkinapöytään. Jos neuvotteluissa ei päästä eteenpäin sopimustietä, on maan hallituksella kuitenkin aina mahdollisuus säätää asiasta viime kädessä lailla.
Akavan edellytyksenä on, että kiistatilanteissa turvataan työntekijöiden näkemyksen huomioiminen työpaikoilla.
– Ruotsissa tämä toimii siten, että työnantajan tulkinta voi tulla voimaan vasta, kun asia on sen mukaisesti neuvotteluissa tai tuomioistuimessa ratkaistu. Vastaava malli lisäisi luottamusta ja paikallista sopimista myös Suomessa, Akavan johtaja Maria Löfgren arvioi tiedotteessa.
Akavalla on valmius neuvotella myös siitä, millä tavalla työehtosopimusten joustomahdollisuudet voidaan ottaa käyttöön järjestäytymättömissä yrityksissä.
Löfgrenin mukaan tämä edellyttää sitä, että henkilöstöedustus, tiedonsaanti ja vaikutusmahdollisuudet turvataan samassa laajuudessa kuin järjestäytyneissä yrityksissä.
Hallituksen on määrä tiedottaa linjauksistaan myöhemmin tänään.
STT:n tietojen mukaan hallituksen sisällölliset linjaukset paikallisesta sopimisesta vaativat todennäköisesti myös rakenteiden uudistamista, jos neuvotteluissa edetään.
Myös STTK pitää hyvänä sitä hallituksen linjausta, että paikallista sopimista kehitetään jatkossakin työ- ja virkaehtosopimusten kautta.
Puheenjohtaja Antti Palola korostaa, että vaikka paikallista sopimista ja työmarkkinaratkaisua eli yhteiskuntasopimusta on neuvoteltu eri pöydissä, asiat liittyvät kiinteästi toisiinsa.
– Tulevaisuuden työmarkkinoilla tarvitaan nykyistä enemmän paikallista sopimista. Ei ole yhdentekevää, miten sitä kehitetään. Lainsäädännön kautta tapahtuva, työ- ja virkaehtosopimukset ohittava sopiminen miellettäisiin pakoksi ja uhaksi sielläkin, missä se on jo arkea ja missä sopimisen kulttuuri toimii.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly arvioi, että hallituksen linjaukset paikallisesta sopimisesta selkeyttävät parhaillaan käytäviä työmarkkinaneuvotteluja. Lylyn mukaan on luonnollista, että paikallisen sopimisen neuvottelut siirtyvät työmarkkinapöytään.