SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ei pidä vielä kirkossa kuulutettuna, että Metsäteollisuus ry:n ratkaisu työehtosopimusneuvotteluiden ulkopuolelle jättäytymisestä toteutuu sellaisenaan.
Eloranta vihjaisee, että viime kädessä ammattiyhdistysliike voi estää aikeet painostusvoimallaan. Eloranta huomauttaa, että tanssiin tarvitaan aina kaksi varsinkin alalla, jossa järjestäytymisaste on erittäin korkea.
– Tämä ei ole puheenvuoro sen puolesta, että näin tapahtuu, mutta näinhän tämä on historiassa mennyt. Nyt ollaan taas yhdessä historiallisessa nikamassa ja jää nähtäväksi, miten tämä järjestyy.
Yrityskohtaiset työehtosopimukset eivät ole tavattomia. Niitä on monella toimialalla, mutta se, että koko sopimusala häviää, on Elorannan mukaan uusi ja tuntematon tilanne.
Metsäteollisuus ry kertoi torstaina, että neuvottelut työehdoista siirretään alan yritysten ja henkilöstön välillä käytäviksi, eikä Metsäteollisuus enää neuvottele työehdoista sopijaosapuolena nykyisten sopimusten päätyttyä.
Elorannan mukaan Metsäteollisuuden tavoittelema paikallinen sopiminen on eri kuvio kuin se, mistä kolmikantaisessa paikallisen sopimisen työryhmässä yritetään päästä sopuun.
Myös hallitus haluaa edistää paikallista sopimista, mutta niin, että se tehdään työ- ja virkaehtosopimusten pohjalta.
– On erittäin suuri työ, jos joka pajalla sorvataan oma sopimus. Yhtenä syynä sen takia sopiminen on aikanaan viety liittotasolle, ettei jokaisen tarvitse omassa nurkassaan miettiä.
Hyppy tuntemattomaan
Elorannan mukaan esimerkiksi työaikalainsäädännössä on kohtia, joista saavat sopia toisin vain valtakunnalliset työehtosopimuspuolet.
– Kun Metsäteollisuus vie sopimisen yritystasolle, heiltä häviävät tietyt sopimisen mahdollisuudet, joita heillä nyt on ollut valtakunnallisen työehtosopimuksen vuoksi.
Eloranta uumoilee, että vaikka Metsäteollisuuden avausta on hehkutettu, ei sille ole heti seuraajia tulossa.
– Tämä on myös Metsäteollisuudelle täysin hyppy tuntemattomaan, hän arvioi.