Tuoreelle nelivuotiskaudelle valittu STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa, että vastakkainasettelu työntekijöiden ja työnantajien välillä on kiistatonta ja se myös lisääntyy.
Uutisaamussa vieraillut Palola nojaa arviossaan kokemukseensa.
– Kun katson viimeistä kymmentä vuotta, niin se on selvästi nähtävissä. Vajaa kymmenen vuotta sitten Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoitti suoraan, etteivät enää tee laajoja tulopoliittisia kokonaisratkaisuja, Palola sanoo.
– Luin tilanteen niin, että mennään kohti liittokohtaista, varmasti paikallista sopimista. Ajattelin, että se tapahtuu olemassa olevien työ- ja virkaehtosopimusten kautta. Viime aikoina on nähty, että näin ei enää ajatella, vaan halutaan romuttaa neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä, Palola jatkaa.
Suomalaiseen työelämään liittyvästä lainsäädännöstä on pitkään vastannut kolmikanta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työntekijöiden ja työnantajien edustajat sekä hallitus sopivat yhdessä kyseisestä lainsäädännöstä.
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies myöntää, että muutoksia "kiistatta" haetaan.
– Niin, että suomalainen työelämä muuttuisi joustavammaksi. Palkansaajat katsovat meidän mielestämme taaksepäin ja hakevat keskitettyjä järjestelmiä, joissa on yksi palkka kaikille toimialoille ja yrityksille, Häkämies toteaa.
– Sopimista ei romuteta, vaan siirretään se toiselle tasolle. Sen sijaan, että järjestöt Helsingissä sopivat, niin enenevissä määrin sovitaan työpaikoilla, koska siellä asiat tunnetaan parhaiten, Häkämies jatkaa.
Lue myös: Palkankorotuksista ei päästy sopuun: Teknologiateollisuuden työnantajien ja Teollisuusliiton tes-neuvottelut keskeytyivät
Paikallinen sopiminen on sanapari, jota varsin usein joko kiivaasti vastustetaan tai kannatetaan. Palolan mukaan hän ei käännä selkäänsä paikalliselle sopimisille.
– Me emme vastusta sitä. Meidän mielestämme sitä tulee edistää työ- ja virkaehtosopimusten kautta, niin että työntekijöitä edustaa luottamushenkilö. Kannattaa muistaa se tosiasia, että työntekijä on se heikompi osapuoli, Palola sanoo.
Jos työehdoista sopiminen hajautetaan niin, että yksittäinen työntekijä sopii ehdoista työnantajan kanssa, niin hän jää alakynteen, sanoo Palola.
– Se on iso pelko.
Valta liusumassa eduskuntaan
Palola ei usko, että nykyistä järjestelmää heitetään kokonaisuudessaan roskakoriin. Muuttumassa se kuitenkin on, hän arvelee.
– Nyt ei ole enää useita asioita neuvottelupöydällä. Meillä on ehkä yksi asia, josta osapuolilla on vastakkainen näkemys. Jos ei tule yhteistä näkemystä, niin hallitus säätää lait, Palola jatkaa.
– Jos (työntekijä- ja työnantajajärjestöt) eivät saa aikaiseksi yhteistä näkemystä, niin tulee vääjäämättä poliittiselle päätöksentekijälle mieleen, että kannattaako noille antaa asioita valmisteltavaksi, Palola heittää.
Käytännössä työelämään liittyvä valta olisi siis siirtymässä työmarkkinajärjestöiltä hallitukselle ja kansanedustajille.
Tätä kannattavat usein muistavat mainita, että kyse on demokratian voitosta, sillä näin valta siirtyy kansan valitsemille henkilöille.
– Mielestäni pitkään käytössä ollut järjestelmä on toiminut erittäin hyvin. Jos mennään siihen, että hallitus vie, niin ehkä työmarkkinaosapuolet alkavat vaikuttamaan päätöksentekijöihin, jotta he tekisivät sen kaltaisia päätöksiä, jotka ovat lähempänä työnantajien tai työntekijöiden näkemyksiä, Palola arvioi.
Tällöin päätökset herkästi myötäilisivät sitä, millainen hallitus kulloinkin vallassa on, Palola toteaa. Työnantaja - ja työntekijäosapuolten yhteydet poliittisiin puolueisiin ovat tosin jo nyt tukevat. Esimerkiksi niin demareilla ja SAK:lla kuin EK:lla ja kokoomuksella riittää yhteyksiä.
Katso STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan koko Uutisaamu-haastattelu alta.
9:36
