Tuoreelle nelivuotiskaudelle valittu STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa, että vastakkainasettelu työntekijöiden ja työnantajien välillä on kiistatonta ja se myös lisääntyy.
Uutisaamussa vieraillut Palola nojaa arviossaan kokemukseensa.
– Kun katson viimeistä kymmentä vuotta, niin se on selvästi nähtävissä. Vajaa kymmenen vuotta sitten Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoitti suoraan, etteivät enää tee laajoja tulopoliittisia kokonaisratkaisuja, Palola sanoo.
– Luin tilanteen niin, että mennään kohti liittokohtaista, varmasti paikallista sopimista. Ajattelin, että se tapahtuu olemassa olevien työ- ja virkaehtosopimusten kautta. Viime aikoina on nähty, että näin ei enää ajatella, vaan halutaan romuttaa neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä, Palola jatkaa.
Suomalaiseen työelämään liittyvästä lainsäädännöstä on pitkään vastannut kolmikanta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työntekijöiden ja työnantajien edustajat sekä hallitus sopivat yhdessä kyseisestä lainsäädännöstä.
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies myöntää, että muutoksia "kiistatta" haetaan.
– Niin, että suomalainen työelämä muuttuisi joustavammaksi. Palkansaajat katsovat meidän mielestämme taaksepäin ja hakevat keskitettyjä järjestelmiä, joissa on yksi palkka kaikille toimialoille ja yrityksille, Häkämies toteaa.
– Sopimista ei romuteta, vaan siirretään se toiselle tasolle. Sen sijaan, että järjestöt Helsingissä sopivat, niin enenevissä määrin sovitaan työpaikoilla, koska siellä asiat tunnetaan parhaiten, Häkämies jatkaa.
