Teollisuusliiton Aalto: Yrityspomojen ja työntekijöiden palkkaeroihin pitää puuttua – tässä on hänen ehdotuksensa

Suomen mallilla on työmarkkinapöydissä tarkoitettu viime vuosien käytäntöä, jossa vientiteollisuuden aloille neuvoteltavat työehtosopimukset muodostavat palkkakaton, jota ei ylitetä muiden alojen työehtosopimusneuvotteluissa.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aallon mielestä Suomen malliin voitaisiin kytkeä muutakin.

Yritysjohtajat voisivat osana Suomen mallia Aallon mielestä sitoutua siihen, että heidän palkat ja bonuksensa eivät saisi kokonaisuudessaan nousta enempää kuin mitä palkansaajille on sovittu.

– Ison pörssiyhtiön johtaja ansaitsee nykyisin viikossa saman kuin työntekijä koko vuonna. Tämä ylimmän johdon ja tavallisen palkansaajan välinen ansiokuilu on vuosikymmenten aikana kasvanut suunnattomasti, eikä kehitykselle näy loppua, Aalto sanoi Teollisuusliiton valtuustolle tänään puhuessaan.

– Tällaiset palkkaerot eivät ole reiluja eivätkä perusteltuja ennen kaikkea silloin, kun pienituloisilta vaaditaan palkkamalttia. Jossain välissä näihin palkkaeroihin täytyy puuttua, sillä ne eivät voi kasvaa loputtomiin.

Yritysjohtajien sitoutuminen olisi Aallon mukaan sekä oikeudenmukaista että parantaisi Suomen kilpailukykyä.

"Paras vastaus löytyy Kummeli-sketsistä"

Aiemmin syksyllä Aalto syytti IS:ssä työnantajien jo rikkoneen Suomen mallin.

Työmarkkinakierroksella ollaan uudessa tilanteessa, kun suurista vientialoista Metsäteollisuus päätti luopua keskitetyistä työehtosopimuksista täysin ja myös Teknologiateollisus mahdollisti jäsenilleen valtakunnallisesta sopimuksesta luopumisen.

Yli 800 yritystä on sittemmin liittynyt Teknologiateollisuuden työnantajat ry:hyn, joka perustettiin neuvottelemaan halukkaiden yritysten puolesta valtakunnallisia työehtosopimuksia.

Monelle alalle on siis tavalliseen tapaan syntymässä valtakunnallinen yleissitova työehtosopimus. Aalto ei kuitenkaan jaa kehuja työnantajajärjestöjen "manöövereille".

– Minulta on useasti kysytty, mitä tällä kaikella oikein on tavoiteltu ja miten tähän ratkaisuun on Etelärannassa päädytty. Sen kun tietäisi. Luulenpa, että paras vastaus tähän löytyy vanhasta Kummeli-sketsistä. Pena sen keksi siinä ihan viime metreillä ja veti ässän hihasta, Aalto totesi.

Kohtalon päivät ovat edessä

Työehtosopimusneuvottelut ovat Aallon mukaan pahasti kesken kaikilla sopimusaloilla.

Teknologiateollisuuden neuvottelut jatkuvat sunnuntaina, jolloin arvioidaan, onko sopua mahdollista löytää vielä maanantain ja tiistain aikana.

– Mikäli edellytyksiä ei ole, joudumme arvioimaan myös sen, millaisia järjestöllisiä toimia mahdollisesti käynnistetään ja koska niiden aika on, Aalto kommentoi.

Tämän viikon loppu ja ensi viikon alku ovat toisin sanoen äärimmäisen tärkeitä sekä ainakin 148 000 työntekijän työehtojen että laajemminkin työmarkkinarauhan kannalta.

Teollisuusliitto ja alan työnantajat ovat eri mieltä siitä, mitä oikeastaan käy, kun alan työehtosopimukset loppuvat 1. joulukuuta.

Nyt voimassa olevat työehtosopimukset on neuvoteltu vielä vanhan Teknologiateollisuus ry:n nimissä. Koska se irtaantui viime keväänä työehtosopimustoiminnasta ja siirsi vastuun uuteen Teknologiateollisuuden työnantajat ry:hyn, on työnantajapuolella katsottu, ettei työehtosopimuksilla ole jälkivaikutusta.

Jälkivaikutus tarkoittaa oikeuskäytäntöä, jossa työehtosopimuksen päätyttyä alalla noudatetaan päättyneen sopimuksen työehtoja ennen kuin uusi sopu syntyy.

Aallon mukaan Teollisuusliitto on valmis reagoimaan, jos yritykset alkavat heikentää työehtoja sopimuksettomassa tilassa.

– Valitettavasti meillä on jo nyt tiedossa yrityksiä, joissa on henkilöstölle ilmoitettu yksipuolisesti työsuhteen ehtojen heikennyksistä 1.12. alkaen. Näille yrityksille sanon, että perästä kuuluu.