Sairastuneen työntekijän ei pian tarvitse murehtia menetettyä mahdollisuutta kerryttää lomaa – uudistus takaa lomaa neljä viikkoa

Neljän viikon loman turvaa huhtikuussa voimaan tuleva vuosilomalain uudistus. Uudistuksessa myös pidennetään aikaa, jonka kuluessa työntekijä voi pitää työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn vuosilomansa.

– Uudistukset ovat pääosin hyviä työntekijöille, arvioi johtaja Katarina Murto toimihenkilökeskusjärjestö STTK:sta.

Samaa sanoo Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto.

Muutokset ovat lähtöisin EU-tuomioistuimen oikeuskäytännöstä. Tuomioistuin linjasi, että myös pitkään sairauslomalla ja lääkinnällisessä kuntoutuksessa olevalle työntekijälle pitää saada vähintään neljän viikon palkallinen vuosiloma.

Nykylainsäädännön mukaan Suomessa vuosilomaa kertyy sairausajalta vain 75 päivältä. Uudistuksessa vuosilomalakiin on lisätty säännökset työntekijän oikeudesta vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin. Oikeus lisävapaapäiviin loppuu vasta, kun poissaolo on jatkunut yhtäjaksoisesti yli vuoden.

Lisävapaapäivä ei kerrytä uutta lomaa

Lisävapaapäiviltä työntekijällä on oikeus saada säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaansa vastaava korvaus.

– Korvauksen täytyy vastata vuosiloma-ajan palkkaa. Rahallisesti sitä ei juurikaan näe, onko kyseessä lisävapaapäivä vai vuosilomapäivä, mutta uutta lomaa lisävapaapäivä ei kerrytä, SAK:n Lehto sanoo.

Tätä SAK pitää uudistuksen yhtenä puutteena ja katsoo, ettei lisävapaapäiväjärjestelmä vastaa EU:n työaikadirektiiviä eikä EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöä.

Lomarahan kertyminen puolestaan riippuu työehtosopimuksesta.

Vaikka uudistus takaa direktiivin 24 vuosilomapäivää, Lehto katsoo, että uudistus myös murentaa Suomen vuosilomalakia ja asettaa sairastuneet tältä osin heikompaan asemaan.

– Suomessa lähdetään siitä, että työntekijä saa viisi viikkoa lomaa, kun hän on ollut yli vuoden töissä. Uudistus murentaa tätä, kun taataan vain neljä viikkoa, Lehto sanoo.

STTK antaa huutia lain terminologisesta sekavuudesta. Murron mukaan myös STTK olisi toivonut, että lisävapaapäivät olisi nimetty vuosilomapäiviksi.

Murto sanoo, että vuosilomalakia joudutaan todennäköisesti uudistamaan vielä jatkossakin.

Työantajapuoli suhtautuu nihkeämmin

Työnantajapuoli ei näe uudistusta yhtä tervetulleena kuin palkansaajat. Elinkeinoelämän keskusliitto EK katsoo, ettei uudistusta olisi pitänyt tehdä lainkaan.

– EU-tuomioistuimen ratkaisut eivät kohdistuneet Suomeen. Vuosilomalakimme ja vuosilomaetuuksiemme taso on mielestämme korkeampi kuin mitä työaikadirektiivin mukainen neljän viikon vuosilomavähimmäistaso on, lakiasianjohtaja Markus Äimälä EK:sta perustelee.

Äimälän mukaan uudistus tuo muun muassa lisäkustannuksia työnantajalle.