Ilmatieteen laitos on saanut suomalaisilta tuhansia näytteitä Saharan hiekkaa. Laitos pyysi lähettämään näytteitä, kun hiekkaa laskeutui Suomen hangille helmikuun lopulla. Näytteiden tutkiminen on nyt aloitettu. Niitä käytetään monenlaiseen tutkimukseen. Niiden avulla voidaan esimerkiksi parantaa ilmastonmuutosmalleja.
Nämä kaikki Ilmatieteen laitokselle tulleet lähetykset sisältävät Saharan hiekkaa eri puolilta Suomea. Sitä laskeutui tänne asti helmikuun loppupuolella ja Ilmatieteen laitos pyysi suomalaisia lähettämään näytteitä.
– Näytteitä tuli todella paljon. Satoja lähetyksiä ja yhden lähetyksen sisällä saattaa olla kymmenenkin näytettä eli puhutaan kaiken kaikkiaan tuhansista näytteistä, laskee vanhempi tutkija Outi Meinander Ilmatieteen laitokselta.
Lue myös: Saharasta Suomeen tullutta hiekkaa hamutaan Ilmatieteen laitoksella – "onnenkantamoisella" pyritään tutkimaan pilviä
"Ihania kirjeitä päiväkotilapsilta"
Näytteiden määrä yllätti ja ilahdutti tutkijoita.
– Yllätti todella positiivisesti. On ollut hienoa nähdä, miten monet ihmiset ovat halunneet tähän osallistua. Haluamme kiittää kaikkia, jotka ovat meille näytteen lähettäneet. Meille on tullut myös ihania kirjeitä jopa päiväkotilapsilta, mainitsee Meinander.
Näytteitä hyödynnetään monenlaisessa tutkimuksessa avaruudesta biologiaan ja ilmastonmuutosmallien kehittämiseen. Näytteiden avulla voidaan esimerkiksi selvittää, miten aavikkopöly vaikuttaa ohuiden yläpilvien jääkiteiden muodostumiseen. Hiekkapartikkeleiden koolla ja muodolla on oma merkityksensä.
– Tämä muoto on ratkaiseva siinä, että 20 prosenttia pidemmän matkan pystyy kulkemaan partikkeli, joka ei ole pallomainen vaan siinä on ulokkeita, se on monikulmio. Tällä hetkellä on paljon malleja, joissa suurin hiukkanen, joka otetaan huomioon, on vain 20 mikrometriä. Mallit eivät ole osanneet huomioida sitä, että paljon isommatkin partikkelit voivat matkustaa pitkän matkan, selittää Meinander.
Lue myös: Mitä ihmettä? Suomeen satoi tuhansien kilometrien päästä leijaillutta Saharan hiekkaa
Hiekasta etsitään myös kasveja ja eläimiä
3000 kilometrin matkan Saharan autiomaasta Suomeen matkannut hiekka on voinut kuljettaa mukanaan myös kasveja tai eläimiä.
– Luonnontieteellinen keskusmuseo on mukana ja siellä tullaan analysoimaan näitä partikkeleita, että mitä sieltä löytyy niin kasvi- kuin eläinmaailman puolelta. Yksi tutkijamme etsii myös näytteistä DNA:ta, kertoo Meinander.
Saharan hiekan päätyminen Suomeen ei sinänsä ole harvinaista. Sitä tulee vuosittain ja se näkyy yleensä punaisina auringonlaskuina ja auringonnousuina. Nyt olosuhteet olivat kuitenkin poikkeukselliset.
– Tämmöinen harvinainen tapaus, että on lunta Etelä-Suomea myöten ja pystytään saamaan se hiekka näkyviin lumen pinnalla. Se oli tässä se poikkeuksellinen tilanne, selittää Meinander.
Tutkijat lupaavat käydä läpi kaikki heille lähetetyt näytteet, vaikka se viekin paljon aikaa.