Saharasta Suomeen tullutta hiekkaa hamutaan Ilmatieteen laitoksella – "onnenkantamoisella" pyritään tutkimaan pilviä

0:34
Katso video: Tältä Saharasta tullut hiekka näyttää lumen päällä.

Näytteitä voi yhä kerätä tutkimuksen avuksi. Hiekkaa tarvitaan kymmeniä grammoja jääydinkokeita varten.

Ainakin jonkin verran näytteitä Saharan hiekasta tulee postitse Ilmatieteen laitokselle alkavalla viikolla. Hiekkaa tarvitaan ohuita jäisiä yläpilviä eli cirrus-pilviä käsittelevää tutkimustyötä varten, kertoo laitoksen tieteellinen johtaja Ari Laaksonen.

Hän pyysi lauantaina Twitterissä ihmisiä suodattamaan Saharasta viime tiistain ja keskiviikon paikkeilla tullutta hiekkaa lumesta ja lähettämään sitä laitokselle, ja yhteydenottoja oli sunnuntaiaamupäivään mennessä tullut reilu kymmenkunta. Posti alkaa kuitenkin kulkea vasta viikonlopun jälkeen.

– Minua kiinnostaa se, miten tehokkaita jääkiteen ytimiä nämä pölyhiukkaset ovat. Eli jos hiekkaa joutuu ylempään ilmakehään, sanotaan yli seitsemän kilometrin korkeuteen, muodostavatko ne tehokkaasti näiden yläpilvien jääkiteitä ympärilleen. Koska jos muodostavat, sillä on merkitystä siihen, millaisia niiden pilvien ilmastolliset ominaisuudet ovat maapallolle saapuvan auringonvalon kannalta, Laaksonen kertoo.

Laboratoriotesti kertoo, missä oloissa hiekan ympärille muodostuu jäätä

Jos hiekkaa saadaan tarpeeksi, eli kymmeniä grammoja, jääytimien muodostumista pystytään kokeilemaan laboratoriossa.

Silloin se puhdistetaan, kuivatetaan ja puhalletaan ilmaan aerosoliksi, josta viedään halutun kokoisia hiukkasia jäänukleaatiokammioon, jonka lämpötilaa ja ilmankosteutta voidaan säädellä.

– Sitten nähdään, että kun tietynlaista hiukkasta pistetään sinne, missä lämmössä ja kosteudessa syntyy jääkiteitä. Jos ne ovat tehokkaita jääytimiä, jäätä muodostuu jo, kun suhteellinen ilmankosteus on just ja just sellainen, että jäätä voisi ylipäätään muodostua, Laaksonen kertoo.

Laaksosen mukaan tällä hetkellä ymmärretään yllättävänkin huonosti sitä, millaisia hiukkasia 5–15 kilometrin korkeuksissa on, ja mitkä niistä ovat tehokkaita ytimiä jääkiteille.

– Se tiedetään, että se vaihtelee hyvin paljon, miten niitä yläpilviä on eri kosteuksilla. Suuri osa tuosta yläkerran ilmasta on sellaista, että voisi olla pilviä, muttei ole.

Saharasta tulee tuulten mukana harvoin hiekkaa Suomeen, mutta nyt ajoitus oli erinomainen. Ilmatieteen laitoksella on Laaksosen mukaan syksyllä alkamassa tutkimusprojekti, jossa juuri tämänkaltaisia asioita tutkitaan. Toinen projekti on paraikaa käynnissä.

– Tähän sattui nyt vähän tällainen onnenkantamoinen, että juuri sellaista tavaraa tuli tänne, mistä olemme kiinnostuneet.

Vaikka hiekkaa ei saataisi kerättyä tarpeeksi jääydinkokeita varten, saatuja näytteitä tutkitaan esimerkiksi mikroskoopein ja muilla menetelmillä. Niistä jotain tuloksia saadaan julki ehkä jo tulevina viikkoina.

– Nämä jääydinkokeet vievät pidempään, mutta jos tavaraa tulee tarpeeksi, joitakin tuloksia meillä on parin kuukauden aikajänteellä. Jos tulokset ovat kelvollisia, ne julkaistaan jossain vaiheessa tieteellisessä kirjallisuudessa. Siihen menee suurin piirtein vuosi, Laaksonen sanoo.

Kahvisuodattimilla voi suodattaa myös hiekkaa

Aiempaa lämpimämmistä ilmoista huolimatta näytteitä voi yhä yrittää kerätä, sillä hiekkaa jää sulavankin lumen päälle. Laaksosen mukaan Saharan hiekka erottuu monin paikoin ruskeina läikkinä lumen pinnalla tai jopa tasaisina kerroksina.

Jos keräykseen haluaa osallistua, kannattaa kerätä näitä läikkiä ja laittaa lumi sulamaan esimerkiksi kahvisuodattimeen. Lumen voi myös sulattaa toisessa astiassa ja kaataa veden suodattimeen.

– Se voi olla aika hidasta, koska se hiekka on niin hienojakoista. Se tukkii helposti suodatinpaperia, ja tyhjenemisessä kestää, Laaksonen kertoo.

Tyhjentynyt ja kuivunut suodatin kannattaa kääriä ensin folion ja sitten muovipussin sisään, ja sitten sen voi postittaa. Ilmatieteen laitosta kiinnostavat myös näytteen keräyspaikka ja -ajankohta. Tarkempia ohjeita Laaksonen on julkaissut esimerkiksi Twitterissä.

Näytteitä voi postittaa osoitteeseen Ilmatieteen laitos / Outi Meinander, postilokero 503, 00101 Helsinki.

Havaintoja hiekasta on Laaksosen mukaan tehty ainakin Uudellamaalla, Hämeessä ja Pirkanmaalla, mutta itäiseen ja pohjoiseen Suomeen sitä näyttää päätyneen vähemmän.

Keräyskehotuksesta on kertonut aiemmin Aamulehti.

Juttua päivitetty kauttaaltaan 28.2.2021 klo 12.47.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja