Sadekeli voi yllättää kokeneenkin kuljettajan – opettele toimimaan näin, jos huomaat olevasi vesiliirrossa

Kysy liikenneturvallisuudesta -sarjassamme lukijoiden kysymyksiin vastaavat liikenneturvallisuuden asiantuntijat joka perjantai. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen autot(a)mtv.fi. Vastaajana on tällä viikolla Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen.

Kysymys: Miten vesiliirtoon joutumisen voi välttää ja mitä tulee tehdä, jos siihen kuitenkin joutuu?

Vastaus: Sadekeli tuo ajamiseen omat haasteensa näkyvyyden ja pitävyyden heikentyessä. Riskit ovat kuitenkin kompensoitavissa huolellisella ennakoinnilla.

Sateella ajettaessa on tärkeää huolehtia siitä, että oma auto varmasti havaitaan. Kun taivaalta alkaa ripsiä vettä, on kuljettajan huolehdittava, että autossa on lähivalot päällä, jotta myös takavalot palavat. Huomiovaloilla (päiväajovaloilla) ajettaessa takavalot ovat monessa autossa pimeinä.

Rankassa vesisateessa ajettaessa voi omaa havaittavuutta parantaa kytkemällä myös takasumuvalon päälle. Hyvä nyrkkisääntö takasumuvalon käyttöön on, että jos itsellä on hankaluuksia erottaa edellä ajavan auton perää veden keskeltä, tuskailevat myös takana ajavat todennäköisesti saman ongelman kanssa.

Omaa havainnointia voi helpottaa puhdistamalla ja uusimalla pyyhkijänsulat säännöllisesti. Puhdistusta varten myydään huoltoasemilla ja autotarvikeliikkeissä kosteuspyyhemäisiä sulkapyyhkeitä – periaatteessa saman asian ajaa tuulilasinpesunesteeseen kostutettu riepu. Jos sulkien puhdistamisesta huolimatta sulat jättävät tuulilasin pintaan raitoja tai kalvon, ovat ne vaihtokunnossa.

Voiko vesiliirtoon joutumisen välttää?

Keskeinen sateella ajamisen riski on vesiliirtoon joutuminen. Vesiliirrossa rengas ei kykene läpäisemään kaikkea tiellä olevaa vettä, jolloin se nousee vesipatjan päälle. Tällöin auto ei ole enää ohjattavissa.

Kun vesiliirto loppuu ja rengas ottaa taas kiinni tien pintaan, on tärkeää, että auton ohjaus on haluttuun ajosuuntaan. Jos kuljettaja on hätääntyneenä kääntänyt ohjauksen ääriasentoon päästäkseen pois vetisistä urista, käyttäytyy auto todella arvaamattomasti pidon palatessa yhtäkkiä.

Vesiliirron syntyyn vaikuttavat tiellä olevan veden määrä, käytetty ajonopeus sekä renkaiden ominaisuudet ja kunto.

Vesiliirtoa voit välttää seuraavin keinoin:

  • Aja sateella riittävän alhaisella tilannenopeudella.
  • Aja vain hyvillä ja keliin sopivilla renkailla (kesällä kesärenkaat, talvella talvirenkaat).
  • Tutustu huolellisesti rengastestien tuloksiin ennen uusien renkaiden ostamista.
  • Tarkasta rengaspaineet säännöllisesti ja säädä ne kuormauksen mukaisiksi.
  • Älä aja ajourissa vaan niiden vieressä.

Paremmat renkaat taakse vetotavasta riippumatta

Renkaat ovat tärkeässä roolissa vesiliirron ehkäisemisessä. Lain vaatima urasyvyys kesärenkaalle on 1,6 millimetriä. Mikäli urasyvyys on kulunut alle 4 milliin, vesiliirron riski kasvaa huimasti.

Ihanne olisi, että auton kaikki neljä rengasta olisivat tasalaatuisia. Parhaiten tähän päästään vaihtamalla säännöllisesti takarenkaita eteen ja eturenkaita taakse, renkaiden pyörimissuuntaa muuttamatta. Vähän ajavien kohdalla riittää, että renkaiden paikkoja tulee vaihdettua ajokausittain. Paljon ajavien tulisi sen sijaan pyöräyttää eturenkaat taakse ja takarenkaat eteen noin 8 000 kilometrin välein. Näin rengassarja kestää pidempään ja kuluu tasaisemmin. Kun kaikki renkaat ovat yhtä aikaa vaihtokunnossa, saadaan autoon alle taas tasalaatuinen, uusi rengassarja.

Mikäli etu- ja takarenkaiden kulumisero on merkittävä, on paremmat renkaat sijoitettava aina auton takapäähän – vetotavasta riippumatta.

Jos takarenkaat ovat selkeästi eturenkaita huonommat, murtuu pito ajotilanteessa ensin auton takapäästä. Tällöin auto lähtee pidon murtuessa hallitsemattomaan sivuluistoon. Ilmiö vertautuu tilanteeseen, jossa auton takapyörät lukitaan vauhdissa seisontajarrulla.

Jos selvästi paremmat renkaat on asennettu takapäähän, kuten edellä ohjeistin tekemään, murtuu pito ensin auton etupäästä. Tällöin auto menee pidon murruttua suoraan eteenpäin, jolloin sen hallinnan palauttaminen on huomattavasti helpompaa. Vastaavasti mahdollisessa törmäyksessä selviytymismahdollisuudet ovat paremmat, jos törmäys tapahtuu nokka eikä kylki edellä.

Älä aja liian kovaa

Vaikka autossa olisi aivan uudet testivoittajarenkaat, ei ajaminen sateella ole turvallista, jos kuljettaja ajaa liian kovaa.

Nopeusrajoitukset kertovat suurimman sallitun ajonopeuden – hyvissä olosuhteissa. Sateella, kun näkyvyys ja pito ovat selkeästi heikompia, on noudatettava olosuhteiden vaatimaa tilannenopeutta. Joskus oikein rankassa vesisateessa on viisasta pysähtyä turvalliseen paikkaan, kuten huoltoasemalle tai levähdysalueelle, odottamaan sateen rauhoittumista. Tällaisia todellisia rankkasateita osuu onneksi kohdalle varsin harvoin ja ne ovat yleensä melko lyhytkestoisia. Matkaa jatkettaessa on syytä huomata, että vesiliirron riski on olemassa myös sateen jälkeen – erityisesti uraisilla tieosuuksilla. Ja niitähän meillä Suomessa riittää.

Miten tulee toimia, jos kuitenkin joutuu vesiliirtoon?

Ainakin toistaiseksi autoja ajavat ihmiset. Itse teen päivittäin virheitä lähes jokaisella elämän osa-alueella – siis myös autoa ajaessani. Se on inhimillistä ja rohkenen väittää, että niin tekevät kaikki muutkin ikään, sukupuoleen tai yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta. Näin ollen on tärkeää, että kuljettaja osaa toimia oikein myös siinä tilanteessa, kun ratkaiseva ennakointivirhe on jo tehty.

Jos autosi on lähtenyt vesiliirtoon, toimi näin:

  • Paina kytkin pohjaan, jos autossa on manuaalivaihteisto.
  • Nosta kaasu ylös, jos autossa on automaattivaihteisto.
  • Pidä ohjaus tien suuntaisena.

Tärkeää on, ettei kuljettaja hätäänny ja tee mitään harkitsematonta. Määrätietoisen ja oikean toiminnan avulla onnettomuus on usein vielä vältettävissä.

Lue myös:

    Uusimmat