Säätiön jälleenvuokraamassa tukiasunnossa riehutaan – kuka vastaa?

– On saatu hieno piha valmiiksi kesää varten. Valtaako tämä ryhmä sen sitten kokonaan, taloyhtiön asukas kysyy huolissaan.

Y-säätiö jälleenvuokraa Suomessa omistamiaan yli 6 800 asuntoa ihmisille, joilla on ollut vaikeuksia löytää asuntoa. Osalla asukkaista on vaikeuksia myös omassa elämänhallinnassaan.

Y-säätiö sai arvostetun palkinnon maaliskuussa

Y-Säätiö voitti maaliskuussa pääpalkinnon maailmanlaajuisessa World Habitat Awards- kilpailussa, jossa palkitaan vuosittain käytännöllisiä ja innovatiivisia ratkaisuja asunnottomuuden vähentämiseksi. Vuodesta 1985 järjestettyä kilpailua koordinoi brittiläinen Building and Social Housing Foundation (BSHF) ja voittajan valitsee YK:n asuinyhdyskuntaohjelma UN-Habitat.

BSHF:n edustajat perehtyivät Y-Säätiön toimintaan syksyllä 2014 haastattelemalla työntekijöitä, yhteistyökumppaneita ja asukkaita sekä vierailemalla asuntokohteissa. Kilpailun tuomaristo piti Y-Säätiön toimintamallia edistyksellisenä ja toimivana käytettäväksi ympäri maailman. Tällä kertaa mukana oli runsaat 200 organisaatiota yli 80 maasta.

Y-säätiön yli 6800 asuntoa on hajautettu yli 50 kuntaan Suomessa.

Y-säätiössä suhtaudutaan vakavasti heidän omistamissa asunnoissa tai niiden ympäristössä tapahtuviin järjestyshäiriöihin. Tieto ei kuitenkaan välttämättä kulje kovin nopeasti, sillä Y-säätiö ei pääosin vastaa suoraan asuntojensa vuokraamisesta. Säätiö kertoo verkkosivuillaan, että suurin osa asunnoista jälleenvuokrattu kuntien, seurakuntien tai muiden yhteiskumppanien, kuten sosiaali-, nuoriso- ja mielenterveysyhdistysten käyttöön.

– Jälleenvuokraava taho valitsee vuokralaiset. Jos meille tulee tietoa järjestyshäiriöistä, olemme välittömästi yhteydessä heihin. Sitten etenemme normaalissa järjestyksessä, ensin varoitus, sitten irtisanominen, kertoo Y-säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen.

Jos vuokralainen ei suostu poistumaan asunnosta tämänkään jälkeen, prosessi voi viedä jopa vuoden. Vaikka Y-säätiön keskeisimpänä tavoitteena on vähentää asunnottomuutta, Vuokraturvan toimitusjohtaja Timo Metsola on huolissaan jälleenvuokrausjärjestelyn riskeistä.

– Omistavalla säätiöllä ei ole suoraa vaikutusmahdollisuutta siihen, kuka asunnossa asuu. Vähän sama tilanne kuin rakennustyömailla, jossa voi olla aliurakoitsijan aliurakoitsijan aliurakoitsijoita. Varsinaisella rakennuttajalla on vähemmän tietoa, mitä siellä työmaalla tapahtuu, Metsola vertaa.

"Säätiön asukkaat leimataan etukäteen"

Y-säätiön Kaakinen korostaa, että suurin osa heidän asukkaistaan asuu rauhallisesti. Monella menneen elämän myrskyt ovat olleet niin hurjia, että heille on erityisen tärkeää päästä asumaan turvallisesti. Säätiön asumisehtojen kiristäminen vaikuttaisi myös heihin. Vuokrasopimusten kiristämisen sijaan Kaakinen pitäisikin siksi tärkeämpänä tehostaa ongelma-asukkaiden tukitoimia. Samaa mieltä on vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita.

– Ei meillä Vuokralaiset ry:ssäkään ole intressinä, että häirikön pitää saada pitää asuntonsa millä hyvänsä hinnalla, naapurien kustannuksella. Jos hän on mielenterveyspotilas, hänelle pitää saada hoitoa ja tukea niin, että muut pääsevät töihin, jos hän on narkkari, joka ei aio koskaan mitään hyvää elämässä tehdäkään, niin sitten hänelle pitää löytyä jokin muu paikka kuin kerrostalo, mistä muut haluavat töihin.

Viita varoisi kuitenkin leimaamasta Y-säätiön asuntoja ongelmapesiksi ennalta.

– On asennevammaisia ihmisiä, joiden mukaan Y-säätiön asukas on aina automaattisesti ongelma. Tiedossamme on esimerkkejä, että vaikka asukas käyttäytyisi kuinka hiljaa tahansa, siitä tulee valituksia, kun hallituksen kokouksessa on valjennut, että asunto kuuluu Y-säätiölle.