Hallituksen hajottaminen on ainoa keino, joka ei ole pelkkää puhetta pelisäännöistä, arvioi Johanna Vuorelma STT:lle.
Politiikan tutkija Johanna Vuorelma arvioi, ettei pääministeri Petteri Orpolla (kok.) ja hallituksella ole juurikaan keinoja puuttua hallituspuolueiden edustajien kielenkäyttöön. Käytännössä hallituksen hajottaminen on ainoa keino, joka ei ole vain pelkkää puhetta pelisäännöistä, Vuorelma sanoo STT:lle.
– En sulkisi pois sitä mahdollisuutta, että hallitus voi kaatua. Päällä on yhtä aikaa aika monta hallituksen yhtenäisyyttä hajottavaa tekijää samanaikaisesti. Tämä on yksi keskeinen niistä.
Vuorelma huomauttaa, että hallitus oli lähellä kaatua rasismikysymykseen jo ihan hallituskauden alussa. Se saatiin pysäytettyä sopimalla yhteisestä tiedonannosta ja rasismin vastaisesta kampanjasta ja koulutuksesta, joihin perussuomalaiset eivät kuitenkaan Vuorelman mukaan ole sitoutuneet.
– Hallituksella ei ole nyt käytössä sitä keinoa, että tehdään uusi retorinen sitoutuminen – tai voihan sitä käyttää, mutta sen uskottavuus on todella heikko. Se saisi aikaan irvailua, että käytetään samaa keinoa, joka ei viimeksikään toiminut.
Tutkija odottaa kuitenkin, että tälläkin kertaa hallituspuolueet lopulta astuvat yhdessä julkisuuteen ja sanovat, että asia on käyty läpi ja yhteisistä pelisäännöistä pidetään kiinni.
Tarkkaan harkittua
Näkemyserot rasismista aiheuttivat jälleen kerran kitkaa hallituspuolueiden välille, kun perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoi lauantaina Ylen Ykkösaamussa hyväksyvänsä puolueensa varapuheenjohtajan, kansanedustaja Teemu Keskisarjan kielenkäytön A-studiossa "heikkolaatuisista" maahanmuuttajista ja väestönvaihdosta. Väestönvaihto on termi, jonka suojelupoliisi ja sisäministeriö ovat yhdistäneet äärioikeistolaiseen salaliittoteoriaan.
Vuorelma katsoo, että ulostulo suorassa televisiolähetyksessä oli tarkkaan harkittu perussuomalaisten heikkojen kannatuslukujen valossa.
Orpon mukaan budjettiriihi ei pääty ennen kuin hallitus on käynyt läpi, millainen kielenkäyttö on hallituspuolueen edustajille sopivaa ja millainen ei. STT:n tietojen mukaan keskustelua asiasta käytiin vielä myöhään iltapäivällä maanantaina.
Hallitus pui sisäisesti, löytyykö sen riveistä riittävästi yhteistä näkemystä yhdenvertaisuus- ja rasismikysymyksissä. Vuorelman mukaan uusi elementti tilanteessa on, että Orpo on kytkenyt tämän keskustelun suoraan talouspolitiikkaan ja budjettiriihen yhteyteen.
– Koko budjettiriihi alistettiin rasismikysymykselle. Tämä osoittaa, että panokset ovat nyt kovemmat.
Käsitteistäkin eri linjoilla
Vuorelman mukaan hallituksen näkemyserot lähtevät jo siitä, millaista puhetta pidetään loukkaavana.
– Perussuomalaisten mielestä (Keskisarjan) puheet eivät ole loukkaavia vaan asiallista maahanmuuttokritiikkiä, kun taas pääministeripuolue kokoomuksessa, RKP:ssä ja hyvin laajasti suomalaisessa yhteiskunnassa niitä pidetään rasistisina ja törkeinä puheina. Edes käsitteistä ja oletuksista ei siten olla samoilla linjoilla.
Erityisen hankalan tilanteesta tekee Vuorelman mukaan pääministerille se, että hän saa kritiikkiä molemmista suunnista, sekä liberaaleilta että konservatiiveilta. Rasismin vastustajien mielestä hän ei ole tarpeeksi tiukka ja konservatiivien mielestä hänen ei pidä puhua muusta kuin talouspolitiikasta.