"Säätelyn sekamelska sekoittaa" - tutkijat ja vapaa-ajan kalastajat moittivat kalastusasetuksen muutoksia

Uusi kalastuslaki valmistui viime keväänä pitkän kiistelyn jälkeen. Nyt kiistelyn kohteena on asetus, jolla säädellään lain toimeenpanoa. Eniten keskustelua ovat herättäneet kuhan ja taimenen alamitat. Uusimmassa asetusluonnoksessa kuhan alamitaksi esitetään sekä merellä että sisävesillä 42 senttiä. Luonnon taimenelle alamitaksi esitetään 60 senttiä ja istutetulle taimenelle 50.

– Olemme sanoneet, että taimenelle 65 ja kuhalle 45 ja perustelu on se, että jos halutaan turvata luonnon lisääntyminen niinkuin lain tavoite on, niin silloin niitä tarvitaan, perustelee Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Ilkka Mäkelä.

– Voisimme saada enemmän saalista, kun käytettäisiin korkeampaa alamittaa ja vähennettäisiin samalla tarvetta istutuksille, selittää apulaisprofessori Anssi Vainikka Itä-Suomen yliopistosta.

Asetusta valmisteleva virkamies sanoo, että alamittoja on laskettu lausuntokierroksella saadun palautteen perusteella.

– Meillä oli asetusluonnos lausunnolla ja saimme 78 lausuntoa ja niiden pohjalta oli tarpeen tehdä pieniä täsmennyksiä asetukseen. Mitään isoja peruslinjoja ei muutettu, sanoo kalastusneuvos Eija Kirjavainen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Onko tutkijoita kuunneltu?

Kriitikot epäilevät, ettei muutoksissa ole kuunneltu ainakaan tutkijoiden ääntä.

– Tutkijan näkökulmasta kuulostaa, ettei ihan kaikissa asioissa ole edetty tieto edellä vaan kalavesien omistajat ja vesiviljelytalous edellä, huomauttaa Anssi Vainikka.

– Viime keväänä saatiin uutta tutkimustietoa Saaristomereltä, että kuhakanta kääpiöityy sen takia, että käytetään liian alhaisia pyyntimittoja ja pyyntipaine on liian kova. Ainakaan tätä tutkimustietoa ei ole otettu huomioon, moittii Ilkka Mäkelä.

– Kyllä on kuunneltu tutkijoita ja myös muita lausunnonantajia, joita on ollut 78. Joka tapauksessa kuhan alamitta tulee nousemaan nykyisestä ja kalastuslaki antaa mahdollisuuden nostaa alamittoja paikallisesti. Luonnon taimenen osalta tulee tiukennuksia nykykäytäntöön, puolustautuu Kirjavainen.

Taimenen rauhoitusalue pieneni

Kiistaa on myös taimenen rauhoitusalueen pienentämisestä. Rauhoitusalueen raja on siirretty etelämmäksi, 67. leveyspiiriltä 64. leveyspiirille eli Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu jäisivät rauhoituksen ulkopuolelle.

- Periaatteessa villin taimenen suojelualue puolitettiin. Se on hämmästyttävää, ihmettelee Mäkelä.

- Lausuntokierroksen palautteen mukaan suunniteltu siirtymäaika oli liian lyhyt. Tähän asiaan kuitenkin voidaan palata sitten, kun alueelliset hoito- ja käyttösuunnitelmat on tehty, vakuuttaa Kirjavainen.

Monet alamitat hämmentävät

Hämmennystä voi herättää sekin, että taimenelle on lukuisia eri alamittoja.

- Taimenella saattaa olla suppeallakin alueella jopa 6 eri alamittaa. Viehekalastajat ehkä pysyvät jotenkuten mukana, mutta perusongelma on verkkokalastuksen ohjaus, pohtii Mäkelä.

– Säätelyn sekamelska on omiaan sekoittamaan tavallisen kalastajan päätä. Yksinkertaisin vaihtoehto olisi se, että alamitta olisi taimenelle 60 senttiä koko maassa, esittää Vainikka.

– Valitettavasti taimenen kalastuksen säätely vaatii meiltä useita alamittoja, koska se on niin monimuotoinen laji ja käyttäytyy eri ympäristöissä eri lailla. Meidän pitää pystyä viestimään kalastajille, miten voi kalastaa missäkin, miettii Kirjavainen.

Paraneeko uhanalaisten kalojen suojelu?

Siitäkin kiistellään, paraneeko uhanalaisten kalalajien suojelu, kuten oli tarkoitus.

– Kalastuslakiin on nämä kaikki odotukset ladattu ja niitä pitäisi kalastuasetuksella toteuttaa ja se ei nyt mene ihan putkeen, hymähtää Mäkelä.

– Näkisin kyllä, että lain tavoitteet toteutuvat. Kyse on aikataulusta. Jotkut tahot toivovat, että kalastuslain kaikki tavoitteet toteutuisivat heti, näpäyttää Kirjavainen.

Kalastuasetus on tarkoitus saada hallituksen päätettäväksi lähiviikkoina.