Saamelaisten mukaan Metsähallitus myy heidän ikiaikaisilla kalavesillään luvat turisteille muutamassa minuutissa netissä

Viisi saamelaista kalasti luvatta Vetsijoessa ja Utsjoessa kesällä 2017, jonka jälkeen he tekivät itse rikosilmoituksen itsestään päästäkseen puimaan asiaa oikeudessa. Yksi syytetyistä on saamelaiskäräjien jäsen Anne Nuorgam.

Tenojoen vesistöön kuuluvassa Vetsijoessa kalastaneet neljä saamelaista perustelevat oikeudessa asiaansa sillä, että ovat vain kalastaneet jokeaan saamelaisten ikiaikaisten tapojen mukaisesti.

Lue myös: Saavatko saamelaiset kalastaa perinnevesillä ilman lupia? Länsimainen ja saamelainen oikeuskäsitys törmäävät käräjillä – kalastajat tekivät rikosilmoituksen itsestään

Käytännössä kysymys on siitä, onko saamelaisilla oikeus harjoittaa omaan kulttuuriinsa kuuluvaa kalastusta ilman Metsähallituksen myöntämää lupaa. Saamelaisten mukaan kalastussäännökset eivät koske heitä, sillä heillä on ylimuistoinen kalastusoikeus.

Saamelaiset eivät kiistä kalastaneensa ilman Metsähallituksen lupaa. Sen sijaan syytteet luvattomasta pyynnistä ja kalastusrikkomuksesta he kiistävät.

Asianajaja Markku Fredmanin mukaan kyse on rikoslain ja perustuslain ristiriidasta. Fredman on laatinut neljän saamelaisen kirjallisen vastauksen.

Ristiriita johtaa osin vuoden 2016 alusta voimaan tulleeseen kalastuslakiin, jossa rajoitettiin paikallisväestön lupaa kalastamiseen muun muassa Teno- ja Näätämöjoen lohen ja taimenen nousualueilla. Muutosta perusteltiin lain esitöissä kalakantojen kestävällä käytöllä.

Kirjallisessa vastauksessa todetaan, että tällainen alueellinen rajaus estää saamelaisilta nimenomaan järkevän lohen kalastuksen. Lohi on vastauksen mukaan perinteinen saamelaisten tavoittelema saaliskala.

– Kaikki (neljä) vastaajaa ovat paikallisia saamelaisia, joiden suvuissa on harjoitettu syytteessä kuvattua ja muutakin kalastusta Tenojoen vesistössä vuosisatojen ajan ... Kalastuslain alueellinen rajaus ja sen myötä syntyvä lohen ja taimenen kalastuskielto loukkaavat perustuslain kulttuurinsuojaa.

"Kalastuslain säännökset on katsottava perustuslain vastaiseksi"

Saamelaisten kirjallisen vastauksen mukaan perustuslaki turvaa saamelaisten oikeuden alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan. Tähän kulttuuriin ei ole kuulunut vastauksen mukaan se, että kalastamiseen kodin lähivesiltä haettaisiin tai tarvittaisiin lupa esimerkiksi valtion viranomaiselta.

– Sillä turvataan saamelaisten kulttuurimuotoon kuuluvat perinteiset elinkeinot, kuten kalastus. Mikäli asiassa tulevat arvioitavaksi kalastuslain säännökset, on käräjäoikeuden katsottava säännökset perustuslain vastaiseksi ja annettava sija perustuslain säännöksille.

Lue myös: Kuka on saamelainen? Tähän ottaa kantaa uusi saamelaiskäräjälaki

Saamelaisten asianajaja Fredmanin mukaan uusi kalastuslaki on johtanut siihen, että Metsähallitus myy kalastuslupia nettimyyntinä muualta tuleville virkistyskalastajille muutamassa minuutissa aina, kun tietyn kauden ja alueen lupia asetetaan myyntiin verkkosivuille.

– Perustuslain mukainen toimintatapa olisi se, että saamelaisten oikeus kalastaa lohta Tenojoen vesistöstä turvattaisiin ensin ja sen jälkeen myytäisin lupia muille siinä määrin kuin kalakannat kestävät, kirjallisessa vastauksessa sanotaan.

Kalastuslakiin ehdotettiin juuri muutosta

Hallitus esitti joulukuussa muutoksia kalastuslakiin. Ehdotuksen mukaan Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntalaisilla olisi vastaisuudessa oikeus lunastaa kausilupa Ylä-Lappiin.

Perustuslakivaliokunta totesi ehdotetun säännöksen parantavan saamelaisten perustuslain mukaisten oikeuksien toteutumista. Laki on edelleen eduskunnan käsittelyssä ja sen on määrä tulla voimaan toukokuun alusta.

Fredmanin mukaan uusi lakiesityskään ei tunnusta saamelaisten kulttuurista oikeutta kalastukseen, koska kalastus olisi edelleen luvanvaraista ja kuntasidonnaisesta luvasta joutuisi maksamaan valtiolle.

Tapausta on puitu Utsjoen kunnantalolla Lapin käräjäoikeudessa. Oikeus julistaa tuomion tänään kello 9 aamulla ja se käännetään samalla pohjoissaameksi.