Saako toisen omistamassa metsässä hiihtää tai ratsastaa? Saa – kiitä jokamiehenoikeuksia

Jokamiehenoikeudet ovat monelle niin tuttu asia, ettei niitä oikeastaan ajattele kävellessään jonkun muun omistamassa metsässä. sekaannuksia kuitenkin syntyy esimerkiksi harrastusoikeuksista: saako kävelyn lisäksi ratsastaa, hiihtää tai kiivetä? 

– Tärkeä reunaehto jokamiehenoikeudelle on, että vähäistä suurempaa haittaa tai häiriötä ei saa aiheuttaa. Tässäkään asiassa haitta tai häiriö ei ole koettua mielipahaa. Tyypillisesti on olemassa esimerkiksi hevoselle tai maastopyöräilylle ”allergisia” ihmisiä. En tarkoita lääketieteellistä allergiaa, vaan sitä, ettei tykätä siitä, että minun maillani joku liikkuu. Tällaisen ”allergian” perusteella ei ole mahdollista kieltää toista liikkumasta jokamiehenoikeudella. Minunkin metsässäni saa hevonen ratsastaa, jos se ei aiheuta haittaa, vaikken siitä tykkäisikään, Anne Rautiainen sanoo. 

Rautiainen työskentelee Suomen Ladussa. Hän tekee olosuhdetyötä eli vastaa ulkoilun edunvalvontaan liittyvistä asioista, kuten maankäytöstä ja jokamiehen oikeuksista. 

– Aina kysytään lajikohtaisesti, mikä kuuluu jokamiehenoikeuteen: saako hiihtää, kävellä, ratsastaa? Se voidaan sanoa, että moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ei saa koskaan ajaa toisen mailla ilman lupaa, Rantanen sanoo. 

Hiihtäen ja kävellen liikkuva ihminen ei aiheuta pysyvää haittaa tai häiriötä, mutta ratsastus on toinen juttu: periaatteessa se kuuluu jokamiehenoikeuteen, mutta maaperää ja puun juuria ei saa vahingoittaa. 

– Ei voida lajikohtaisesti etukäteen määrittää hyvis- ja pahislajeja, vaan jokamiehenoikeuden käyttämistä arvioidaan aina sen mukaan, mitkä toiminnan vaikutukset siinä ympäristössä sillä hetkellä ovat sille alueelle, jossa liikutaan, Rantanen neuvoo. 

– Esimerkkinä olen käyttänyt sitä, että jos ratsastan kesäaikaan, kun aluskasvillisuus suojaa maata, pienellä laiskalla ponilla käyntiä, siitä tuskin jää (maastoon) muuta kuin yhdet kavionjäljet. Mutta jos menen samalle paikalle syksyllä, kun suojaava pohjakasvillisuus on kuollut, on tosi märkää ja liejuista, ja ratsastan jättikokoisella suomenhevosella kiitolaukkaa, sen jäljet ja ympäristövaikutukset ovat aivan erilaiset. Vuodenaika ja olosuhteet muuttuvat niin paljon, sekä se toiminta, jota harrastan.  

Saako koiran kanssa harrastaa?

Etukäteen ei siis voi määrittää, että jokamiehenoikeuden turvin saa missä olosuhteissa tahansa ratsastaa kerran viikossa. Samaan tapaan ei voi määrätä, että naapuri saa ulkoiluttaa koiraansa vierailla mailla kolmesti viikossa.  

– Näitä kaikkia kuulee ja näkee kirjoitettuna, mutta näitä ei voi etukäteen oikeasti määrittää. Jokamiehenoikeuden raja tulee vastaan, kun peilataan toimintaa siinä ympäristössä ja niissä olosuhteissa, joissa ollaan toimimassa. 

Mikään säädös ei esimerkiksi estä jäljestämisen treenaamista oman koiran kanssa. Jäljestämiseen voisivat Rantasen mukaan vaikuttaa jätelaki, joka kieltää roskaamisen, sekä säädökset, joiden mukaan haittaeläimiä ei saa houkutella tai luontoa pilata. 

– Olemme ympäristöministeriön kanssa tätä asiaa joskus pyöritelleet. Hajujäljen tekeminen ei ole sellaista luonnon roskaamista tai pilaamista, johon pääsisi lainsäädännöllä kiinni niin, että se olisi lainsäädännön jonkun pykälän kautta kiellettyä tai luvanvaraista, Rantanen sanoo.  

– Vaikka on tosi paljon juttuja, jotka eivät vaadi maanomistajan lupaa tai suostumusta, niin jos harrastaja haluaa harrastaa samaa lajia usein samalla paikalla, kannattaa sopia asiasta. Silloin maanomistajaan on hyvät välit, ja jos hän sattuisi tulemaan paikalle, sitten vain morjestetaan ja jatketaan. Jos lajia harrastetaan jokamiehenoikeudella maanomistajan tietämättä ja tulee joku riita, harrastus voi loppua sillä paikalla siihen. Sanon aina, että jokamiehenoikeuden käyttäminen vaatii paitsi tietoa siitä, mitkä ovat omat oikeudet ja velvollisuudet, myös tosi hyvää pelisilmää. Lupaa ei aina tarvita, mutta silti se aika usein kannattaa kysyä.