Saako soijanakkia kutsua nakiksi? – "Aivan älytön ajatus, ettei ihminen ymmärtäisi"

EU:n parlamentti päättää tänään kantansa kasvistuotteiden nimeämiseen. Kiistaa on aiheuttanut muun muassa se, johtavatko kasvistuotteiden nimet, kuten soijanakki kuluttajia harhaan.

Pöllöraadilta soijanakkikiista ei saanut ymmärrystä. Pöllöraadissa keskustelivat tänään politiikan toimittaja Jari Korkki, Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson sekä MTV Uutisten uutispäätoimittaja Ilkka Ahtiainen. 

– Mitä tulee nakkiin, on aivan älytön ajatus, että ihminen ei ymmärtäisi kyseessä on soijatuote, eikä lihatuote. Kyllä ihminen ymmärtää, että merimiespihvikään ei ole tehty merimiehestä, toivottavasti, Pettersson arvioi.

– Tämä on helppo nakki. Sana "nakki" tulee saksankielisestä sanasta ja viittaa muotoon, ei kasvis- tai liharuokaan, Korkki lisäsi.

Lue lisää: EU-parlamentin mielipide kasvispihvien nimeämisestä selviää tänään

Pettersonia häiritsi se, että EU:n väitetään yhtenä toimijana kieltävän asioita. 

– EU ei halua kieltää mitään, EU-parlamentissa on samalla tavalla kuin Suomen eduskunnassa puolueita ja ihmisiä, jotka ovat eri mieltä asioista. 

Ahtiainen muistuttaa, että soijanakkikiistankin taustalla on poliittista vaikuttamista.

– Vaikka keskustelu tiivistyy vegeburgereihin tai soijanakkeihin, taustalla on vahvaa maatalouslobbaamista. Esimerkiksi ranskalainen lihatila ei halua suin surminkaan, että se kärsisi ostajiensa silmissä haittaa siitä, että myyntiin lihaa muistuttava kasvislihatuote.

Ahtiainen myös ihmetteli, miksi kasvistuotteiden, kuten soijanakkien täytyy muistuttaa ulkoisesti lihatuotteita.

– Hyvä kysymys, komppasi Korkki.

Petterson myös muistutti, että nyt käytävä keskustelu on osa isompaa ja tärkeää pakettia.

Lue lisää: EU-parlamentti äänestää pian siitä, saako soijanakkia kutsua nakiksi – suomalaismeppi: ”Tässä ei tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa”

Euroopan parlamentin kanta tulevaan maatalouspolitiikan uudistukseen selviää kokonaisuudessaan tänään. Uudistus on merkittävä, koska yli kolmasosa EU:n yhteisestä budjetista menee maatalouteen ja maatalouspolitiikalla määritellään, miten tukieuroja käytetään.

– Esimerkiksi ranskalainen tuottaja ei ole muuttunut maailman mukana toisin kuin suomalaiset lihantuottajat, jotka ovat tuoneet rinnalle kasvisvaihtoehtoja. EU:ssa ei ehkä olla näin innovatiivisia, Petterson arvioi.