Koronaviruspandemia sai suomalaiset joukoittain hamstraamaan vessapaperia, hernekeittoa ja jauhoja. Tulevasta talvesta on uumoiltu vaikeaa energiakriisin vuoksi. Provosoiko energiapula hamstraajat liikkeelle?
Aalto-yliopiston kauppatieteen tohtorin Lasse Mitrosen mukaan turvallisuushakuisuus vaikuttaa siihen, kuinka paljon ihminen hamstraa.
– Silloin, kun ihminen kokee, että peruselämä on uhattuna, niin aletaan hamstraamaan, Mitronen toteaa.
Hamstraaminen on tunneperäistä
Hamstraamisesta on kyse silloin, kun ihminen ostaa jotakin tuotetta enemmän kuin tarvitsemansa tavallisen määrän. Mitrosen mukaan tarve jostakin yleisestä tuotteesta on sinänsä rationaalinen, mutta hamstraus on usein tunneperäistä. Sitä ohjaa pelko siitä, että jokin tavara loppuu. Se herättää reaktion minunkin on pakko saada tätä.
– Kun moni ihminen tekee tämän samanaikaisesti, niin se on ongelma.
Lue myös: "Uusi kansalaistaito" voisi estää sähköjen pakkokatkot – "Ratkaisevan tärkeää tämän kriisin aikana"
Mihin hamstraaja kohdistaa mielenkiintonsa?
Miksi hamstraus kohdistuu tiettyihin tuotteisiin – miksi suomalaiset hamstrasivat koronaviruspandemian alussa nimenomaan vessapaperia?
