Saako energiapula hamstraajat liikkeelle? – näihin tuotteisiin kriisi vaikuttaa eniten

Aalto-yliopiston kauppatieteen tohtorin Lasse Mitrosen mukaan turvallisuushakuisuus vaikuttaa siihen, kuinka paljon ihminen hamstraa.

– Silloin, kun ihminen kokee, että peruselämä on uhattuna, niin aletaan hamstraamaan, Mitronen toteaa.

Hamstraaminen on tunneperäistä

Hamstraamisesta on kyse silloin, kun ihminen ostaa jotakin tuotetta enemmän kuin tarvitsemansa tavallisen määrän. Mitrosen mukaan tarve jostakin yleisestä tuotteesta on sinänsä rationaalinen, mutta hamstraus on usein tunneperäistä. Sitä ohjaa pelko siitä, että jokin tavara loppuu. Se herättää reaktion minunkin on pakko saada tätä.

– Kun moni ihminen tekee tämän samanaikaisesti, niin se on ongelma.

Lue myös: "Uusi kansalaistaito" voisi estää sähköjen pakkokatkot – "Ratkaisevan tärkeää tämän kriisin aikana"

Mihin hamstraaja kohdistaa mielenkiintonsa?

Miksi hamstraus kohdistuu tiettyihin tuotteisiin – miksi suomalaiset hamstrasivat koronaviruspandemian alussa nimenomaan vessapaperia?

– Yhden tutkimuksen mukaan hamstraus kohdistuu tuotteisiin, jotka ovat vaikeasti korvattavissa.

Energiakriisin ja inflaation jyllätessä etenkin sähköstä on tulossa pulaa talvella. Sähkön hinnan on ennustettu nousevan rajusti.

Mihin tuotteisiin energiakriisi vaikuttaa?

Mitrosen mukaan energiakriisi vaikuttaa sellaisiin tuotteisiin, jossa energian tuotanto on suuressa osassa tuotteen valmistusprosessia tai toimitusta. Tällaisten tuotteiden hinta nousee voimakkaasti. Hinnanousu tai pelko siitä voi herättää hamstraushimon.

Näitä voivat olla esimerkiksi lohi, kahvi ja lihatuotteet. Ruoan ja sähkön hinnan nousun lisäksi esimerkiksi polttoaineen hinta on puhuttanut kansalaisia. Siipikarjan ja muun lihan tuotantoon vaikuttavat myös Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama viljatuotannon kriisi sekä lannoitteiden hinnan nousu.

– Energiakriisi vaikuttaa tuotteisiin, jotka tuodaan kaukaa ulkomailta. Toisaalta esimerkiksi eksoottisia hedelmiä ei voi hamstraa, koska ne eivät säily.

Lue myös: MTK:n Viljanen: Halpaa ruokaa ei enää ole

Korona-ajasta otettu oppia?

Mitronen muistuttaa kuitenkin, että koronaviruspandemiasta on myös otettu oppia. Tärkeiden tuotteiden saatavuus halutaan varmistaa jatkossa.

– Kauppa ja teollisuus keskittyvät tärkeiden perustuotteiden saatavuuteen.

Myös varastointiin ja raaka-aineiden saatavuuteen kiinnitetään enemmän huomiota, Mitronen kertoo.

Mitrosen mukaan energian hinnan nousu voi myös sopeuttaa ihmisen elämään erilaista elämäntyyliä. Energiakriisi vaikuttaa nimittäin myös käyttötavaroihin ja kulutustottumuksiin, ja voi kannustaa esimerkiksi hankkimaan sähköpyörän sijaan tavallisen polkupyörän tai käymään lyhyemmän aikaa lämpimässä suihkussa.

Lue myös: Ruoan kallistuminen iskee vähävaraisiin – ruoka-apujärjestön Heidi Jaari: "Avunpyyntöjä tulee tuplasti enemmän kuin vuosi sitten"

Katso koko keskustelu alta!