Mikäli autoilija päättää ojentaa auttavan kätensä bongatessaan lumihangessa tuskailevan ikäihmisen, ei apuun tule rientää suin päin. Poliisi muistuttaa, mitä tällaisessa tilanteessa täytyy ottaa huomioon.
Kerroimme aiemmin tänään vantaalaisesta Aunesta, joka oli jäänyt rollaattorinsa kanssa kinoksiin jumiin kauppareissullaan peräti kahdesti. Ritarilliset autoilijat kuitenkin riensivät hätiin kummallakin kerralla, ja Aune pääsi lopulta turvallisesti kotiinsa.
Autoilijoiden toiminta keräsi runsaasti kiitosta Vantaan puskaradio -ryhmässä Facebookissa. Myös Aune itse, hänen tyttärensä Satu sekä toista avustustilannetta todistanut Kirsti lähettivät vuolaat kiitoksensa auttajille.
– Äiti oli iloisesti yllättynyt ja kiitollinen molemmille. On hyvillään, että Suomessa huolehditaan muista tällä tavalla, Satu kertoi MTV Uutisille.
Lue myös: Aune jäi rollaattorinsa kanssa kinoksiin jumiin Vantaalla – autoilijoiden ritarilliselle toiminnalle satelee kiitosta
Poliisilta painava muistutus
Kysyimme poliisilta, mitä autoilijoiden on pidettävä mielessään pysähtyessään auttamaan esimerkiksi vanhusta, joka ei pääse suojatielle vaikkapa rollaattorinsa kanssa. Poliisihallituksen poliisitarkastaja Heikki Kallio sanoo MTV Uutisille, että ensimmäisenä on syytä harkita, onko henkilö oikeasti avun tarpeessa ja onko autoilija tilanteessa se ensisijainen auttaja.
– Jos muuta apua ei ole tarjolla, niin sitten olisi hyvä katsoa, onko läheisyydessä hyvää pysäköintipaikkaa tai voiko ajoneuvon lyhytaikaisesti pysäköidä ajoradalle auttamisen ajaksi, Kallio sanoo.
Kallion mukaan kaikkein tärkeintä on, ettei auttamisesta aiheudu vaaraa turvallisuudelle, eikä haittaa muulle liikenteelle. Tässä korostuu heijastimien ja näkyvän vaatetuksen käyttäminen.
– Ikäihmisen auttaminen on tietysti tärkeää, mutta se ei ole sellainen hätätila, jonka takia voi toimia keinoja kaihtamatta. Tieliikenteessä voi toimia hätätilanteessakin liikennesääntöjen mukaan, kun tietää mitä on tekemässä.
Laki katsoo pysäköinniksi
Tieliikennelaissa ajoneuvon pysäyttämisellä tarkoitetaan sen lyhytaikaista seisottamista siihen nousemista tai siitä poistumista taikka ajoneuvon kuormaamista tai kuorman purkamista varten. Mistään näistä ei ole kysymys silloin, jos autoilija pysähtyy auttamaan lumihangessa tarpovaa ihmistä.
– Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, niin auton lyhytaikainen seisottaminen sen aikaa, kun sen kuljettaja tai matkustaja auttaa ikäihmistä lumessa, ei ole ajoneuvon pysäyttämistä, vaan pysäköintiä, Kallio muistuttaa.
Lue myös: Jäteauto tukki tien Helsingissä: Malttamattomuus tuli kovatuloiselle Porsche-kuskille kalliiksi – tämä temppu olisi saanut jäädä tekemättä
Onko "mummo lumessa" hätätilanne?
Kallion mukaan tieliikennelaki mahdollistaa sen, että ajoneuvon voi hätätilanteessa pysäyttää muussakin kuin edellä mainituissa tarkoituksissa.
– Ikäihmisen auttaminen lumessa mahtaa olla juuri tällainen hätätila. Hätätilaan liittyvän pysäyttämisen pitää kuitenkin olla lyhytaikaista, hän korostaa.
Kallio kehottaa pitämään mielessä myös sen, ettei ikäihmisen auttaminen lumessa ole peruste pysäyttää tai pysäköidä ajoneuvoa alle viiden metrin matkalle suojatiestä, pyörätielle tai jalkakäytävälle.
– Ihan sellaisesta hätätilasta ei ole kyse, että sen takia voi vaarantaa turvallisuutta tai haitata muuta liikennettä.
"Kyllä sen aikaa voi muu liikenne odottaa"
Koska hätätiloja on hyvin montaa sorttia, suosittelee Kallio mitoittamaan omat toimet kulloinkin käsillä olevan tilanteen mukaan.
– Suurin riski tässä voi olla juuri se, että apua tarjotaan keinolla millä hyvänsä, jolloin vaaraa voikin aiheutua muille tienkäyttäjille.
Hän toivoo autoilijoiden ottavan huomioon myös sen, ettei autoilija ole aina se ensisijainen auttaja. Kaupunkiympäristössä liikkuu muitakin, joilla voi olla paremmat avut auttamiseen.
– Tärkeintä on tietysti joka tapauksessa auttaa ja kyllä sen aikaa muu liikenne ajoradalla voi hetken seisoa, kun avulias kuljettaja tai autokunta auttaa ikäihmisen turvallisesti ajoradan ylitse, Kallio kiteyttää.